Suomalainen elintarviketeollisuus on kehittynyt tasaisesti mutta sen kasvu etenee yhä verkkaisesti. Alalla tarvitaan kiireellisesti uusia investointeja, jotta nykyinen tuotantotaso pystytään säilyttämään ja jotta sitä voidaan kasvattaa. Investointien toteutumista ovat lykänneet epävarmuus markkinoiden kehityksestä, huomattava kustannusten nousu sekä tempoileva sääntely.
Elintarviketeollisuusliiton jäsenkyselyyn vastanneista yrityksistä peräti 70 % kertoo tarvitsevansa merkittäviä korjausinvestointeja lähivuosien aikana. Kysely toteutettiin syys-lokakuussa 2024. Vastaajat edustavat erikokoisia ja eri sektoreilla toimivia elintarviketeollisuusyrityksiä.
Alan yrityksillä on tarve tehdä sekä toimintaa ylläpitäviä että kasvua tukevia investointeja. Niiden tekeminen on välttämätöntä, sillä vain siten ala pystyy vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin ja mahdollisuuksiin. Esimerkiksi vähäpäästöisen ruokaketjun ja uusien tuotteiden kehittäminen vaativat investointien toteuttamista.
Investointeja on lykätty
Elintarvikeyritysten investointitarve on ehkä ollut olemassa jo pidemmän aikaa, mutta uudistusten toteuttamista on lykätty muun muassa tuotantokustannusten nopean nousun sekä markkina- ja kilpailutilanteen epävarmuuden vuoksi. Myös säädösympäristön arvaamattomuus on aiheuttanut sen, että yritykset eivät ole tehneet tarpeellisia uudistuksia.
Elintarviketeollisuusliiton ekonomisti Bate Ismail muistuttaa, että yritykset tarvitsevat ennakoitavan ja kasvua mahdollistavan toimintaympäristön. Tempoilevan ja jatkuvasti kiristyvän sääntelyn sekä ruokia ja juomia koskevien verotuspäätösten vuoksi tulevaisuus on hämärän peitossa.
Joka tapauksessa tulevina vuosina investointeja on tehtävä, jotta tuotantokapasiteetti pystytään säilyttämään nykyisellä tasolla. Kasvuun tähtäävät investoinnit ovat kuitenkin harvassa.
Kannattavuusvajetta ei saada kurottua umpeen tänä vuonna
Suomalainen elintarviketeollisuus kehittyy vakaasti, mutta kannattavuus ei ole vielä palautumassa kustannusten nousua edeltäneelle tasolle. Liikevaihto säilyy viime vuoden tasolla, eli noin 14 miljardissa eurossa. Tuotanto kasvaa hieman alle prosentin.
Myös ruoan vienti ja tuonti pysyvät edellisen vuoden tasolla. Viennin rakenteessa on kuitenkin tapahtunut pieniä muutoksia. Vuonna 2024 Suomesta on viety aiempaa enemmän raaka-aineita ja matalan jalostusasteen tuotteita, esimerkiksi kauraa. Vastaavasti Suomeen tuodaan pidemmälle jalostettuja elintarvikkeita.
Ismail arvioi, että Euroopan sisämarkkinalla on tiettyjä uhkakuvia, jotka voivat vaikuttaa Suomen elintarvikevientiin ja -tuontiin. Näitä uhkia ovat kasvavat kauppapoliittiset jännitteet sekä mahdollisten tullien asettaminen elintarvikkeille.
