Taloustutkimuksen ja Duunitorin tekemän tuoreen tutkimuksen mukaan työnhakijat hyödyntävät tekoälyä työnhaussa huomattavasti viime vuotta enemmän. Nyt 16 prosenttia työnhakijoista on hyödyntänyt jotenkin tekoälyä työnhaussa, kun vuotta aiemmin luku oli 8 prosenttia. Asia selviää Duunitorin ja Taloustutkimuksen uudesta Työnhaku Suomessa 2024 -tutkimuksesta, joka on osa Kansallista rekrytointitutkimusta.
”Tekoäly on vasta lyömässä läpi Suomessa, joten tekoälyn yleistyminen työnhaun apuvälineenä ei ole yllättävää. Käytön tuplaantuminen kertoo kuitenkin siitä, että vauhti on kova. Pidän hyvin todennäköisenä, että luku tuplaantuu taas vuoden päästä”, sanoo Duunitorin työnantajakuvakonsultti Antti Hyrkäs.
Tekoälyn hyödyntämisen työnhaussa: 5 suosituinta tapaa
Työnhaku Suomessa 2024 -tutkimukseen osallistuneet kertoivat, kuinka he ovat ottaneet tekoälyn tuekseen työnhaussa. Viisi tavallisinta käyttötapaa tekoälylle ovat:
- CV:n ja työhakemuksen muokkaaminen tai sanoittaminen.
- Oman osaamisen kuvaileminen.
- CV:n ja työhakemuksen tarkistus ja oikoluku.
- Valmistautuminen työnhakuun ja työhaastatteluun.
- Ideointi ja inspiraation etsiminen.
Tekoälyä hyödynnettiin yllättävänkin monipuolisesti työnhaussa. Erityisesti se, että jotkut työnhakijat aloittavat prosessin analysoimalla työpaikkailmoituksia tekoälyn avulla ja pyytävät vasta sitten räätälöityä apua ansioluettelon tai hakemuksen muokkaamisessa, kertoo tekoälyn kasvaneesta roolista työnhaussa. Tämä korostaa hakijoiden pyrkimystä esittäytyä mahdollisimman osuvasti työnantajien tarpeisiin, mikä puolestaan voi lisätä työnhaun tehokkuutta ja parantaa hakijoiden itseluottamusta.
Mielenkiintoista on myös sukupuolten välinen ero tekoälyn hyödyntämisessä. Tulosten mukaan naiset hyödyntävät tekoälyä työnhaussa aktiivisemmin (20%) kuin miehet (12 %), mikä saattaa kertoa siitä, että naiset ovat valmiimpia hyödyntämään uusia teknologioita työnhaun tukena. Tätä eroa voi selittää esimerkiksi se, että naiset voivat kokea tekoälyn tukevan itseilmaisua ja tarjoavan tukea niissä työnhaun osa-alueissa, jotka tuntuvat haastavilta.
Tutkimuksessa annetut avoimet kommentit osoittavat, että monet työnhakijat käyttävät tekoälyä nimenomaan apuvälineenä – ei niinkään valmiina ratkaisuna. Monille tekoäly toimii inspiraation lähteenä ja auttajana hakemustekstien muokkaamisessa tai ideoiden kehittämisessä, mutta sen tuottamaa sisältöä ei kopioida suoraan. Tämä luo tilaa omalle äänelle ja persoonalle, vaikka tekoäly tarjoaakin tukea. Tekoälyn avulla voidaan esimerkiksi kehittää parempia hakemustekstejä ja valmistautua työhaastatteluun simuloimalla haastattelutilanteita, jolloin oma osaaminen ja vastaukset kirkastuvat.
Kokonaisuudessaan tekoäly on muodostunut monelle työnhakijalle luontevaksi kumppaniksi. Vaikka se toimii usein taustalla ja tukena, se voi merkittävästi parantaa hakijoiden itsevarmuutta ja auttaa heitä lähestymään työnhakua suunnitelmallisemmin ja kohdennetummin.
Kaikki työnhakijat eivät suhtaudu tekoälyyn myönteisesti
Osa työnhakijoista suhtautuu tekoälyyn varauksella: 32 prosenttia vastaajista, jotka eivät ole vielä kokeilleet tekoälyä, voisivat harkita sen käyttöä tulevaisuudessa. Toisaalta kolmannes vastaajista ei aio hyödyntää tekoälyä työnhaussa tulevaisuudessakaan.
Tekoälyä kartetaan eri syistä. Useat työnhakijat kertovat, etteivät luota tekoälyn tarkkuuteen ja pelkäävät sen tekevän virheitä. Joillekin tekoälyn käyttö työnhaussa tuntuu epäaidolta ja vähentävän inhimillisyyttä. Noin 15 prosenttia vastaajista kokee, että heidän taitonsa eivät riitä tekoälyn hyödyntämiseen, kun taas toinen 15 prosentin ryhmä pitää tekoälyn käyttöä epäeettisenä tai vieraana.
Vastauksissa kuvataan myös konkreettisia syitä olla käyttämättä tekoälyä: tekoälyn koetaan olevan vielä kehittymätöntä ja sekoittavan yksityiskohtia yhteen odottamattomasti. Joillekin tekoälyn käyttö työnhaussa rinnastuu kuvien muokkaukseen filttereillä – aitous jää taka-alalle.
Tekoälyn hyödyntäminen työhaastatteluun valmistautumisessa
Työhaastatteluun valmistautuminen tekoälyn avulla on yhä suositumpaa työnhakijoiden keskuudessa, jotka etsivät keinoja parantaa vastaustensa selkeyttä ja poistaa epävarmuutta tärkeässä vaiheessa työnhakua. Tekoäly voi auttaa hakijoita luomaan itselleen henkilökohtaisen harjoitusympäristön, jossa he voivat valmistautua vastaamaan haastattelukysymyksiin eri skenaarioissa. Tämä auttaa hakijoita pohtimaan omia vastauksiaan, parantamaan viestinnän taitojaan ja muotoilemaan osaamistaan tarkemmin työnantajien näkökulmasta.
Monet työnhakijat käyttävät tekoälyä esimerkiksi mallivastausten tai valmiiden kysymyslistojen luomiseen, minkä avulla he voivat harjoitella erilaisten kysymysten esittämää painetta ja reflektoida omaa osaamistaan. Tämä on erityisen arvokasta, kun työnhakija haluaa varmistaa, että hänen osaamisensa ja persoonansa tulevat esiin mahdollisimman edullisessa valossa. Tekoälyn avulla valmistautuminen voi olla johdonmukaisempaa, sillä se tarjoaa strukturoidun pohjan, jonka kautta hakijat voivat systemaattisesti käydä läpi vahvuuksiaan ja alueita, joita haluavat tuoda esiin. Tämä lisää itsevarmuutta, kun hakija on ennakkoon tutustunut mahdollisiin kysymyksiin ja harjoitellut niihin vastaamista ilman painetta tehdä vaikutusta heti ensi yrittämällä.
Tekoäly voi toimia myös kysymysten arvioijana, jolloin työnhakija voi kokeilla erilaisia vastausvaihtoehtoja ja saada palautetta esimerkiksi viestin rakenteen tai selvyyden parantamiseksi. Tällainen palaute auttaa hakijaa tunnistamaan esimerkiksi epäselviä ilmauksia tai puutteellisia perusteluita, jotka voisi muotoilla uudelleen. Vaikka tekoäly ei tarjoa samanlaista palautetta kuin ihmishaastattelija, se tarjoaa johdonmukaisia näkökulmia ja kysymyksiä, jotka auttavat hahmottamaan mahdollisia kehityskohteita.
Haastattelutilanteisiin valmistautuminen tekoälyn avulla voi myös vähentää hakijan kokemaa hermostuneisuutta, kun hän pääsee hiomaan vastauksiaan etukäteen ja käsittelemään aiempia kokemuksiaan luontevalla tavalla. Tämä ennakkotyöskentely auttaa hakijaa tulemaan tietoisemmaksi osaamisestaan ja sanallisista vahvuuksistaan, mikä voi olla ratkaisevaa haastattelussa, jossa paine ja jännitys voivat muuttaa sitä, miten hakija ilmaisee itseään. Lisäksi tekoäly auttaa hakijaa muotoilemaan vastauksensa työhön liittyvää roolia vastaavaksi, jolloin hän pystyy vastaamaan kysymyksiin johdonmukaisesti ja asettumaan työnantajan tarpeiden mukaiseksi.
Toinen tekoälyn merkittävä hyöty on sen kyky simuloida haastattelutilanteita eri näkökulmista, kuten asiakkaan, tiiminvetäjän tai ylimmän johdon. Tämä antaa hakijalle mahdollisuuden kokeilla, miten hänen vastauksensa resonoisivat eri rooleissa olevien kuuntelijoiden kanssa ja miten ne tulisivat ymmärretyiksi eri konteksteissa. Tekoälyn tarjoamat näkökulmat saattavat tarjota hakijalle myös oivalluksia siitä, mitkä hänen kokemuksensa ja osaamisensa piirteet ovat erityisen kiinnostavia kullekin kuulijatyypille.
Haastatteluun valmistautuminen tekoälyn avulla ei kuitenkaan tarkoita, että kaikki haasteet poistuisivat. Tekoäly voi tarjota rajallisen käsityksen empatiasta ja ihmisten välisestä kommunikaatiosta, jotka ovat usein tärkeässä osassa haastattelutilanteita. Tämän vuoksi moni työnhakija käyttää tekoälyä tukivälineenä, mutta ei korvaa sillä täysin ihmisten kanssa harjoittelua. Vaikka tekoäly voi tarjota kattavia esimerkkivastauksia ja analysoida niitä teknisistä näkökulmista, on tärkeää, että hakija tuo haastattelutilanteeseen oman persoonansa ja kykynsä reagoida spontaanisti haastattelijan kysymyksiin ja keskustelun virtaan.
Kysymyksiä tekoälyn hyödyntämisestä työnhaussa:
Tekoäly auttaa tarkistamaan CV:n ja hakemuksen kieliasun ja varmistaa, että dokumentit ovat selkeitä ja ytimekkäitä. Lisäksi tekoäly voi tarjota ehdotuksia sanoista tai rakenteista, jotka parantavat hakemuksen luettavuutta ja tekevät sisällöstä houkuttelevampaa työnantajan näkökulmasta. Tekoälyn avulla hakijat voivat myös räätälöidä dokumentit kullekin työpaikalle sopivaksi analysoimalla työpaikkailmoitusta ja korostamalla rooliin soveltuvaa osaamista.
Tekoäly voi luoda mallikysymyksiä ja ehdottaa haastattelutilanteeseen sopivia vastausmalleja, mikä auttaa hakijaa valmistelemaan vastauksia eri tyyppisiin kysymyksiin. Tämä harjoittelu vähentää usein jännitystä ja antaa hakijalle keinoja esittää osaamisensa vakuuttavasti. Lisäksi tekoäly voi auttaa reflektoimaan omaa osaamista ja antamaan palautetta, jonka avulla hakija voi kehittää viestintäänsä ja vahvuuksiensa esittelyä.
Tekoälyanalyysit voivat tunnistaa hakijan ansioluettelosta ja työnhakudokumenteista vahvuuksia ja mahdollisia kehityskohteita tietyn työroolin näkökulmasta. Se voi myös ehdottaa konkreettisia parannuksia tai antaa vinkkejä, joiden avulla hakija voi hioa osaamisensa esille parhaiten mahdollisella tavalla. Tämä auttaa hakijaa hahmottamaan omaa osaamistaan objektiivisemmin ja näkemään sen suhteessa työnantajien vaatimuksiin.
Tekoäly auttaa työnhakijoita sanoittamaan osaamistaan selkeästi ja vakuuttavasti analysoimalla käytettyjä termejä ja ehdottamalla yksinkertaisempia tai täsmällisempiä ilmaisuja. Näin hakijat voivat muotoilla kokemuksensa ja taitonsa niin, että ne ovat helposti ymmärrettäviä työnantajille. Lisäksi tekoäly voi auttaa tunnistamaan relevantteja avainsanoja, jotka parantavat hakemuksen erottuvuutta rekrytointiprosessissa.
Tekoälyn käyttö työnhaussa voi johtaa siihen, että hakija menettää henkilökohtaisen äänensä tai aitouden, jos tekoäly muotoilee sisältöä liiaksi. Lisäksi tekoäly voi joskus tuottaa epäluotettavaa tai liian yleistä sisältöä, joka ei välttämättä vastaa hakijan todellista osaamista tai kokemusta. Riskeihin kuuluu myös mahdollisuus, että tekoälyä käytetään eettisesti kyseenalaisella tavalla, esimerkiksi luomaan tietoa, jota hakijalla ei todellisuudessa ole.
Tekoäly voi auttaa muokkaamaan työhakemusta ammattimaisemmaksi, mutta liiallinen tekoälyn käyttö voi johtaa siihen, että hakemus menettää hakijan persoonallisuuden tai autenttisuuden. Tämä voi tehdä hakemuksesta vähemmän vaikuttavan, jos työnantaja kaipaa nimenomaan hakijan omaa ääntä ja persoonallista otetta. On tärkeää, että hakija säilyttää oman näkökulmansa ja varmistaa, että tekoäly on vain tukena, ei kokonaan korvaavana voimana työnhakuprosessissa.
