Tutkimusprofessori Ari Väänäsen kirja Mielen aikakausi – Kuinka psyykkisestä haavoittuvuudesta tuli osa työelämää? kuvaa mielenterveysilmiön syntyä ja rakentumista suomalaisessa työelämässä.
Vertaisarvioitu kirja pohjautuu yli 15 vuoden tutkimukseen, joka käsittelee erilaisten ammattiryhmien ja asiantuntijoiden työolosuhteiden ja toimintakulttuurien muutoksia työmarkkinoilla 1960-luvulta tähän päivään. Opettajat, työterveyslääkärit ja kuntatyöntekijät ovat joutuneet sopeutumaan uusiin olosuhteisiin sekä oppimaan uusia toimintatapoja ja tapoja johtaa omaa hyvinvointiaan muuttuvassa yhteiskunnassa.
Teos tuo esille myös kansainvälisiä työ- ja terveysaiheisia keskusteluja, joita ei ole aikaisemmin käsitelty kotimaisessa keskustelussa. Lisäksi siinä tarkastellaan tieteen ja julkisuuden roolia mielenterveyden ilmiön muodostumisessa.
Työn ja osaamisvaatimusten muutokset ovat korostaneet psykologisia tekijöitä.
Kirja kuvaa, kuinka yhteiskunnan muutos on siirtänyt työntekijöitä fyysisistä tehtävistä kohti vuorovaikutukseen ja kognitiiviseen kuormitukseen perustuvia työympäristöjä.
Väänänen havainnollistaa esimerkkien avulla, miten työn sisältöjen muutokset, projektityön lisääntyminen ja asiakaslähtöisyyden korostuminen ovat tuoneet esiin mielen joustavuuden ja sietokyvyn merkityksen työelämässä. Kirja käsittelee myös sitä, kuinka tasa-arvon lisääntyminen ja epämuodollisuuden kasvu ovat paradoksaalisesti voineet voimistaa mielenterveyskysymyksiä tarjoamalla tilaa tunteiden ilmaisulle.
Mielenterveysilmiö on seurausta yhteiskunnasta, joka edellyttää yhä itsenäisempää toimintaa
Kirjan analyysi osoittaa, kuinka mielenterveysongelmien esille tulo ei ole seurausta vain työelämän muutoksesta: koko yhteiskunnan muutos on luonut uudenlaista autonomiaa ja mahdollisuuksia yksilöille, mutta samalla monet ovat ajautuneet psykologisesti haastaviin tilanteisiin. Jatkuva itsensä johtaminen ja yksilöllisen suunnan etsintä ovat alkaneet kuormittaa.
Mielenterveyskriisiksi nimetty ongelma on seurausta tästä yhteiskunnallisesta muutoksesta, joka koskee myös työntekijöitä monin eri tavoin.
– Työstä haetaan tänä päivänä entistä useammin henkistä tyydytystä ja merkityksellisyyden tunnetta, mutta kun työ ei vastaakaan odotuksia, seuraa pettymyksiä ja kielteisiä tunteita. Yksilökeskeisessä ja medikalisoituneessa kulttuurissa apua vaikeaksi koettuun tilanteeseen haetaan yhä useammin terveydenhuollon ja psykologisen tuen piiristä. Tätä ilmiötä kutsun mielenterveydellistämiseksi, Väänänen sanoo.
Mielenterveysnäkökulma johtaa helposti yksilön tilan korostamiseen.
Psykologiset ongelmat ja mielenterveyshaasteet tunnistetaan nykyään paremmin kuin ennen. Väänäsen mukaan tätä ei tulisi automaattisesti pitää osoituksena mielenterveysongelmien lisääntymisestä, vaan ennemminkin osoituksena yhteiskunnallisesta muutoksesta, jossa kokemus ja tunteet ovat saaneet suuremman painoarvon osana työtä, tuottavuutta ja terveyttä.
Tämä muutos on vaikuttanut myös lääketieteeseen. Kirjan hyvinvointilääketiedettä käsittelevässä osiossa kuvataan, kuinka terveydenhuollon keskustelut ja työterveyshuollon käytännöt ovat muuttuneet vähemmän hierarkkisiksi ja enemmän vuorovaikutteisiksi, tehden potilaista aktiivisempia toimijoita hoitoprosessissa.
Mielenterveydestä käytävä keskustelu on levinnyt uusille elämänalueille, joista työelämä on yksi keskeisimmistä. Tämä kehityssuunta kohdistaa ratkaisupyrkimykset yksilön terveyteen sen sijaan, että puututtaisiin itse ongelmien taustalla oleviin tekijöihin.
Nykyisten mielenterveyskäytäntöjen tilalle tulee uusia
Ari Väänänen pitää todennäköisenä, että nykyiset mielenterveyskäytännöt ja ymmärrystavat vähitellen muuttuvat ja tilalle ilmaantuu uusia lähestymistapoja. Muutoksen myötä vanhentuneet ajatusmallit korvautuvat uusilla huolilla, ihanteilla ja tavoilla käsitellä sosiaalisen elämän ongelmia.
– Ehkä tulevaisuudessa tätä aikaa tarkastelevat tutkijat saattavat ihmetellä, kuinka me 2000-luvulla päädyimme kuvaamiimme ongelmiin ja yritimme löytää ratkaisuja aiheeseen, jota kuvasimme sanaparilla ”mielenterveys työelämässä”, pohtii Väänänen.
Tutustu
- Mielen aikakausi – Kuinka psyykkisestä haavoittuvuudesta tuli osa työelämää? Ari Väänänen. Gaudeamus 2024.
- Englanninkielinen teos The Rise of Mental Vulnerability at Work. A Socio-Historical and Cultural Analysis. Ari Väänänen. Bristol University Press 2024.
- Kirjan kirjoittamista ovat rahoittaneet Suomen Kulttuurirahasto, strategisen tutkimuksen neuvosto (#345170, LIFECON-hanke), Suomen tietokirjailijat ry. ja Tiedon-julkistamisen neuvottelukunta.
