Työterveyslaitoksen selvityksen mukaan digivihreä siirtymä luo mahdollisuuksia työn laadun kehittämiseen, mutta tuo mukanaan myös jännitteitä ja ristiriitoja. Selvitys kuvaa digivihreän siirtymän vähemmän tutkittuja työelämävaikutuksia.
Digivihreän siirtymän työelämävaikutukset näyttävät ennusteiden mukaan maltillisilta lähivuosina, mutta pidemmällä aikavälillä ne voivat olla mullistavia, käy ilmi Työterveyslaitoksen selvityksestä.
Työelämässä digivihreä siirtymä tarkoittaa vihreän siirtymän toteuttamista siten, että hyödynnetään uusia digiratkaisuja esimerkiksi tuotteiden, palveluiden, työtapojen ja työympäristöjen kehittämiseen. Digiratkaisujen avulla voidaan muun muassa mitata ja parantaa prosessien ekologista kestävyyttä, optimoida toimitilojen energiatehokkuutta ja ennakoida tuotteiden ja palveluiden kysyntää.
Digivihreällä siirtymällä on työllisyysvaikutuksia sekä asiantuntijatyöhön että työntekijäammatteihin
Digivihreän siirtymän kokonaistaloudelliset vaikutukset työllisyyteen ovat ennusteiden perusteella pikemminkin positiivisia kuin negatiivisia.
Työllisyyttä lisäävät ja vähentävät vaikutukset voivat kuitenkin kohdistua eri tavoin eri toimialoille, eri alueille, eri ammatteihin ja eri organisaatioihin.
– Tämä voi yleisen ilmastoahdistuksen rinnalla synnyttää ahdistusta, jännitteitä ja vastarintaa siirtymää kohtaan sen ennakoitujen työmarkkinavaikutusten takia, sanoo tutkimusprofessori Tuomo Alasoini Työterveyslaitoksesta.
Digivihreän siirtymän voi ennakoida voimistavan korkeaa osaamista vaativan asiantuntijatyön kysynnän kasvua. Jatkossa tarvetta voi olla etenkin osaamiselle, jossa yhdistyy sekä korkea teknologia- että ympäristöosaaminen. Myös siirtymän edellyttämien investointien parissa työskentelevien työntekijäammattien kysyntä voi kasvaa esimerkiksi teollisuudessa, rakentamisessa ja erilaisessa huoltotoiminnassa. Samaan aikaan se voi johtaa myös toimintojen alasajoihin ja lakkauttamisiin esimerkiksi energiantuotannossa ja teollisuudessa.
Molemmat mainitut digivihreän siirtymän keskiössä olevat ryhmät ovat perinteisesti olleet miesvaltaisia.
– Huolestuttava kehityspiirre on työvoiman tarjonnan väheneminen ikäluokkien pienentyessä. Ongelmaa syventää koulutustason nousun pysähtyminen ja miesten koulutusvajeen kasvu naisiin nähden, jotka molemmat voivat entisestään vaikeuttaa työvoiman löytymistä digivihreän siirtymän myötä kasvussa oleviin ammatteihin, Alasoini sanoo.
Sosiaalinen oikeudenmukaisuus tulee huomioida siirtymässä
Digivihreässä siirtymässä ei ole kyse vain ekologisen kestävyyden vahvistamisesta, vaan siihen kytkeytyy myös tärkeä sosiaalinen ulottuvuus. Oikeudenmukaisuus on keskeinen tekijä digivihreän siirtymän toteutumiseen työpaikoilla. Pitkällä aikavälillä se voi heijastua myös työpaikkojen tuottavuuteen ja henkilöstön hyvinvointiin.
– Keskeistä on, kuinka eri ryhmät kykenevät osallistumaan siirtymän toteuttamiseen, miten siirtymä heijastuu työelämässä olevien hyvinvointiin ja kuinka oikeudenmukaisiksi sen vaikutukset työelämässä koetaan, Alasoini sanoo.
Siirtymää voidaan edistää myös tavoilla, jotka lisäävät eriarvoisuutta työelämässä. Siksi on tärkeää, että niin tutkimuksessa kuin laajemmin yhteiskunnallisessa keskustelussa ja päätöksenteossa digivihreän siirtymän toteutustapaa ja vaikutuksia tarkastellaan riittävän monipuolisesti myös siirtymän sosiaalisen ulottuvuuden osalta.
