Biodiversiteetti jää taka-alalle suurimpien suomalaisten yritysten vastuullisuustyössä

Biodiversiteetti

Rakennetun ympäristön ja teollisuuden asiantuntija Swecon tekemän selvityksen mukaan luonnon monimuotoisuuden merkitystä omalle liiketoiminnalle ei tunnisteta olennaiseksi, vaikka isot yritykset tunnistavat kohtuullisesti oman toimintansa vaikutukset luonnon monimuotoisuuteen.

Maailman talousfoorumi (WEF) on luokitellut luontokadon yhdeksi suurimmista globaaleista riskeistä seuraavan vuosikymmenen aikana. Monet toimialat kaivos- ja metsätaloudesta rakentamiseen ja energiaan ovat riippuvaisia terveistä, toimivista luonnon tuottamista palveluista. Ekosysteemit mahdollistavat raaka-aineiden saannin ja tukevat yrityksille kriittisiä palveluita.

Swecon selvityksen tavoite oli ymmärtää, miten suomalaiset yritykset suhtautuvat luontokatoon ja miten olennaiseksi ne luokittelevat sen vastuullisuusraportointiin kuuluvassa kaksoisolennaisanalyysissä. Olennaisuudella tarkoitetaan tässä niiden vaikutusten tunnistamista, jotka ovat sekä yrityksen liiketoiminnalle että ympäristölle ja yhteiskunnalle merkittäviä.

Selvitys tehtiin tarkastelemalla sadan suurimman suomalaisen yrityksen vastuullisuusraportteja ja vuosikertomuksia vuodelta 2024. Selvityksen perusteella 45 prosenttia yrityksistä pitää oman toimintansa vaikutuksia biodiversiteettiin olennaisena ja 36 prosenttia pitää biodiversiteettiä taloudellisesti olennaisena.

”On siis mahdollista, että yritykset eivät tunnista luontokadon aiheuttamia riskejä liiketoiminnalleen riittävän hyvin”, sanoo Piia Pessala, Executive Director Swecolta.

Eri aloilla erilaiset näkemykset

 

Pessalan mukaan voi olla, että moni yritys on tarkastellut kaksoisolennaisuusanalyysissään vain oman toimintansa paikallista vaikutusta biodiversiteettiin, kuten toimitilan tai teollisuuslaitoksen sijaintia tai raaka-ainehankintojen vaikutusta. Arvoketjuja tai raaka-aineita ei sen sijaan välttämättä ole osattu katsoa kovin laajasti. Pessala toteaa, että tämä voi olla merkki mahdollisesta sokeasta pisteestä yritysten riskienhallinnassa.

Suurimpien suomalaisten yritysten joukossa on etenkin valmistavan teollisuuden ja energia-alan yrityksiä. Listalla on 34 teollisuusyritystä ja 10 energia-alan yritystä. Muita isompia toimialakategorioita ovat rahoitus- ja vakuutusala (16 kpl), rakennus- ja kiinteistöala (8 kpl) ja kaupan ala (11 kpl). Isoimpien yritysten joukossa on myös terveydenhuoltoalan ja teknologia-alan yrityksiä sekä erityyppisiä palvelualan yrityksiä.

Yli puolet (59 %) teollisuusalan yrityksistä pitää oman toimintansa vaikutusta biodiversiteettiin olennaisena ja energiasektorilla näin ajattelee vieläkin useampi, 70 %. Biodiversiteettiä ei kuitenkaan pidetä taloudellisesti olennaisena yhtä usein. Valmistavassa teollisuudessa puolet ja energia-alalla 40 % näkee biodiversiteetin olevan taloudellisesti olennainen omalle liiketoiminnalle.

Rakennus- ja kiinteistöalan yrityksistä puolet pitävät oman toiminnan vaikutuksia biodiversiteettiin olennaisina, mutta ainoastaan kaksi yritystä näkevät luonnon monimuotoisuuden taloudellisesti olennaiseksi omalle toiminnalleen. Rahoitus- ja vakuutusala sen sijaan on tunnistanut biodiversiteetin taloudellisesti olennaiseksi asiaksi useammin kuin muut toimialat, sillä 44 % yrityksistä pitää sen taloudellisia vaikutuksia olennaisena liiketoiminnalleen.

Piia Pessala arvioi, että luonnon monimuotoisuuden huomioiminen näkyy jatkossa esimerkiksi hankkeiden rahoituksen saamisessa. Sijoittajat ja rahoituslaitokset ovat alkaneet arvioimaan biodiversiteettivaikutuksia yhä enemmän.

Esimerkiksi alkuvuodesta Suomen finanssialan julkaisema yhteinen sitoumus tullee vaikuttamaan rahoitustoimijoiden biodiversiteettitarkasteluihin. Luontokadolla voi olla merkittäviä seurauksia niin sijoituksille, vakuutusten myöntämisen ehdoille kuin rahoituksen kriteereille.

Luonnolle lisäarvoa tuottavissa ratkaisuissa on liiketoimintapotentiaalia

Luonto muun muassa säätelee ilmastoa, puhdistaa vettä, pölyttää viljelykasveja ja suojaa infrastruktuuria. Nämä kaikki ovat luonnon tuottamia yhteiskunnalle välttämättömiä ekosysteemipalveluja. WEF:n mukaan yli 50 biljoonaa euroa maailman taloudellisesta toiminnasta on kohtalaisen tai erittäin riippuvainen luonnosta. Siksi luonnon monimuotoisuuden suojelu on myös taloudellisesti sekä liiketoimintastrategisesti välttämätöntä.

Monimuotoisuuden tukeminen auttaa turvaamaan liiketoiminnan jatkuvuutta. Lisäksi luonnolle lisäarvoa tuottavat ratkaisut voivat WEF:n mukaan tuoda maailmanlaajuisesti jopa satoja miljoonia uusia työpaikkoja lähivuosien aikana. Pessala toteaa, että luonnon monimuotoisuuden ymmärtämisestä on tulossa kriittinen seikka yrityksen menestyksessä. Luontokadon torjuminen on koko maailman asia.

Nyt viimeistään yritysten on aika pohtia, miten oma liiketoiminta integroidaan osaksi luonnon monimuotoisuuden tukemista.