Etänä työskentely voi keventää työtaakkaa ja lisätä hyvinvointia, mutta kaikki eivät hyödy siitä yhtä paljon. Esimerkiksi työntekijöiden ja esihenkilöiden kokemukset saattavat poiketa toisistaan. Työterveyslaitoksen HYMY-hankkeen pitkittäistutkimus tarjoaa uutta tietoa siitä, miten etätyö vaikuttaa ihmisiin ja millaisissa tilanteissa se voi tukea hyvinvointia. Etätyön vaikutuksia selvitettiin vertailemalla tilastollisesti eri työntekijäryhmiä vuoden ajan.
Tulokset kertovat, että etätyö voi sisältää sekä hyötyjä että haittoja. Se voi tarjota rauhaa keskittymiseen sekä vapautta ajankäyttöön, mutta samanaikaisesti kokemus yhteisöllisyydestä ja luovuudesta voi kärsiä.
”Tutkimuksemme mukaan etätyö voi nakertaa luottamusta ja yhteisöllisyyttä, koska se vähentää kasvokkaisia kohtaamisia ja myönteistä vuorovaikutusta työtovereiden kesken. Nämä etätyön haitat ovat usein samanlaisia eri ryhmille, kun taas hyödyt jakautuvat epätasaisemmin”, sanoo erikoistutkija Janne Kaltiainen Työterveyslaitoksesta.
Etätyö hyödyttää eniten itsenäistä työtä tekeviä
Tutkimuksessa etätyön hyödyt näkyivät selkeimmin sellaisilla työntekijöillä, joiden työ ei ole sidoksissa muiden työhön eikä vaikuta suoraan muiden tekemiseen. Itsenäisesti työskentelevät kokivat etätyössä vähemmän ristiriitaisia odotuksia ja työn liiallista määrää.
Kuitenkin niillä, joiden työ edellyttää yhteistyötä ja tiedon saamista muilta, etätyö ei lievittänyt työkuormaa. Samassakin työpaikassa etätyöskentelyn vaikutukset voivat olla erilaiset. Kaltiainen painottaa, että siksi etätyön määrästä päätettäessä tulisi huomioida sekä yksilöiden toiveet että työn rakenteet sekä työyhteisön näkökulma.
Esihenkilöt hyötyvät etätöistä vähemmän kuin työntekijät
Esihenkilöillä etätyö voi heikentää työssä oppimista, mutta työntekijöillä vastaavaa ei havaittu tutkimuksessa. Työntekijöillä etätyöllä oli vaikutusta arvioihin työkavereiden suoriutumisesta, kun taas esihenkilöillä vastaavaa myönteistä yhteyttä ei ollut. Tutkija Sampo Suutalan mukaan etätyön ongelmat saattavat korostua esihenkilöroolissa, joka edellyttää laaja-alaista ymmärrystä tiimin tilanteesta ja tarpeista.
”Etäjohtamisessa jää helposti paitsi pienistä vihjeistä ja arjen epämuodollisista keskusteluista. Tällöin esihenkilönkin on vaikeampi oppia tuntemaan tiimiään. On tärkeää, että työpaikoilla rohkaistaan työntekijöitä ottamaan asioita myös aloitteellisesti puheeksi”, Suutala sanoo.
Etätyö voi rikastuttaa erityisesti isien elämää
Koko aineiston tasolla etätyön ei havaittu vaikuttavan työn ja muun elämän tasapainoon. Tämä yhteys kuitenkin vaihteli jonkin verran työntekijäryhmittäin.
Lapsiperheellisillä etätyö saattaa vahvistaa myönteistä kokemusta työn ja muun elämän välisistä vaikutuksista. Erityisen selvästi tämä näkyi lapsiperheellisillä miehillä. Sen sijaan miehillä, jotka eivät asuneet lasten kanssa, työn elämää rikastava vaikutus saattoi jopa heiketä etätyön vuoksi. Naisilla tällaista yhteyttä ei havaittu.
Näin työpaikoilla edistetään etätyön hyötyjä
- Rakennetaan yhteisöllisyyttä tietoisesti
Työyhteisön voimavarat ja luottamus vahvistuvat, kun työyhteisössä järjestetään tilaisuuksia vaihtaa kuulumisia kasvokkain ja myös epävirallisesti.
- Sovitaan yhdessä etäjohtamisen käytännöistä
Esihenkilön ei tarvitse keksiä ratkaisuja yksin, vaan ne voidaan sopia yhdessä. Pelisääntöjen sopiminen tukee luottamusta, sujuvoittaa työtä ja vahvistaa sitoutumista.
- Tehdään yhteisöllisyydestä yhteinen vastuu
Jokaisella työyhteisön jäsenellä on rooli työyhteisön rakentamisessa. Tukea voi osoittaa pienin teoin, kuten kuuntelemalla ja huomioimalla toiset arjessa.
Tietoa tutkimuksesta
Tutkimus perustuu Työterveyslaitoksen Hyvinvointi ja yhteisöllisyys monipaikkatyön ytimessä (HYMY) -hankkeeseen. Hanke jatkuu 30.9.2025 saakka, jolloin tutkimushavainnoista julkaistaan laajempi tietopaketti. Tutkimuksen päärahoittajana toimii Työsuojelurahasto.
Tutkimusaineisto kerättiin kolmessa vaiheessa vuosina 2023–2024. Jokaiseen vaiheeseen osallistui yhteensä 1195 työntekijää. Tutkimuksessa tarkastellaan etätyön mahdollisia vaikutuksia esimerkiksi työhyvinvointiin, luottamukseen, yhteisöllisyyteen, vuorovaikutukseen, luovuuteen sekä työn ja muun elämän tasapainoon.
