EU:n yleinen tietosuoja-asetus GDPR ja muu henkilötietojen suojaa koskeva tiukka sääntely ovat vähentäneet lääke- ja biotekniikkayritysten tutkimus- ja kehitysinvestointeja merkittävästi. Asia käy ilmi tuoreesta Etla-tutkimuksesta. Investoinnit ovat vähentyneet erityisen paljon pienissä ja keskisuurissa kotimarkkinoille keskittyneissä yrityksissä. Vaarana on, että tiukka sääntely ohjaa yritysten investointeja kevyemmin säänneltyihin maihin. Tämä saattaa heikentää korkean sääntelyn maiden asemaa terveysteknologian ja lääketieteen innovaatioiden toimintaympäristöinä.
Etla-tutkimus Privacy Regulation and R&D Investments: Causal Evidence from Global Pharmaceutical and Biotechnology Firms (Yksityisyydensuojan sääntely ja sen vaikutus t&k-investointeihin lääke- ja bioteknologiayrityksissä, Etla Working Paper 130) tarkastelee tiukan tietosuojasääntelyn vaikutuksia tutkimus- ja kehityspanostuksiin lääke- ja bioteknologiasektorilla. Tutkimuksessa on käytetty laajaa yritystason aineistoa, joka kattaa maailman suurimmat tutkimus- ja kehitysinvestoijat vuosilta 2013–2023.
Etlan mukaan potilaskohtaisten terveystietojen saatavuus on edellytys lääke- ja bioteknologia-alan innovaatiotoiminnalle, erityisesti kliinisten tutkimusten toteuttamiseksi. Uuden tutkimuksen tulokset osoittavat, että tiukka tietosuojasääntely vähentää merkittävästi yritysten investointeja tutkimukseen ja kehitykseen.
Sääntely vaikuttaa voimakkaimmin kotimarkkinoilla toimiviin pk-yrityksiin
Henkilötietojen suojaa koskevan sääntelyn vaikutukset eivät jakaudu tasaisesti. Eniten investointejaan vähensivät lääke- ja bioteknologia-alan pk-yritykset, jotka toimivat vain kotimarkkinoilla. Niillä tutkimus- ja kehitysinvestointien menot laskivat peräti 63 prosenttia, kun taas monikansallisilla isoilla yrityksillä investoinnit laskivat noin 27 prosenttia. Keskimäärin pk-yritysten investointien lasku oli 50 prosenttia.
Tutkimuksesta vastannut Etlan toimitusjohtaja Heli Koski toteaa, että tuore tutkimus kertoo, että henkilötietojen suojaa koskeva sääntely saattaa rajoittaa dataan perustuvan innovaatiotoiminnan edellytyksiä varsinkin niillä aloilla, joilla henkilötiedoilla on keskeinen rooli. Kosken mukaan sääntely lisää hallinnollista ja teknistä taakkaa sekä vaikuttaa siihen, missä maissa tutkimus- ja kehitystoimintaa kannattaa harjoittaa.
”Isoilla monikansallisilla yrityksillä on pieniin kotimaisiin yrityksiin verrattuna tyypillisesti paremmat mahdollisuudet uudelleenorganisointiin eli ne voivat siirtää tutkimus- ja kehitystoimintojaan maihin, joissa terveysdatan sääntely on joustavampaa”, Koski sanoo.
Pitkällä aikavälillä tiukka tietosuojasääntely voi ohjata investointeja pois korkean sääntelyn maista, mikä saattaa heikentää niiden asemaa terveysteknologian ja lääketieteen innovaatioiden toimintaympäristöinä.
”Pitkällä aikavälillä jopa koko globaali innovaatiokenttä voi muuttua”, Koski varoittaa.
Kuvassa Etlan tutkimusjohtaja Heli Koski
Tulokset ovat selkeitä: tiukka terveysdatan tietosuojasääntely leikkaa rajusti alan yritysten tutkimus- ja kehitysinvestointeja. Keskimäärin laskua oli 39 prosenttia neljän vuoden kuluessa sääntelyn voimaantulosta