Laihasta sovusta vakautta – EU ja USA sopuun tullitasoista
Euroopan unionin ja Yhdysvaltojen välinen uusi kauppasopimus on herättänyt laajaa keskustelua, erityisesti sen sisällön ja vaikutusten osalta. Suomen Yrittäjät näkee sopimuksen syntymisen positiivisena kehityksenä, vaikka lopputulos ei vastannut kaikkien toiveita. Tullit jäävät korkealle tasolle – 15 prosenttiin – mikä hillitsee kaupan vapautumista ja lisää kustannuksia erityisesti pienille ja keskisuurille yrityksille. Tästä huolimatta järjestö pitää sovun syntymistä tärkeämpänä kuin konfliktia, joka voisi heikentää yritysten toimintaympäristön ennustettavuutta entisestään.
Trumpin linja jättää jälkensä
Yrittäjäjärjestön näkemyksen mukaan neuvottelujen vaikeus johtui pitkälti Yhdysvaltain sisäpoliittisesta epävarmuudesta. Presidentti Donald Trumpin linja tuontitulleista ja tuotannon siirtämisestä takaisin Yhdysvaltoihin on vaikuttanut ratkaisevasti siihen, ettei vapaakauppaa koskeva sopimus päässyt syvenemään. Tämä heijastuu myös globaaliin luottamukseen Yhdysvaltojen kauppapolitiikkaa kohtaan. Tullien pysyminen korkealla tasolla osoittaa, että USA:n ensisijainen motiivi on ollut oman talouden ja tuotannon tukeminen, ei niinkään vapaakaupan edistäminen.
Yrittäjien toive: vakaus ja kannusteet investoinneille
Vaikka sopimus jää vajaaksi odotuksista, sen toivotaan tuovan vakautta, jota yritykset kipeästi tarvitsevat. Ennakoitavuus on keskeinen tekijä yritysten investointi- ja työllistämispäätöksissä, ja sen puute on ollut suuri haaste viime vuosien geopoliittisten jännitteiden keskellä. Suomen Yrittäjät muistuttaa kuitenkin, ettei sopimukselta kannata odottaa liikoja – se ei yksin ratkaise vientiyritysten kilpailukykyä tai työllisyysnäkymiä.
Kohti demokraattisten maiden vapaakauppaa?
Laajemmassa kontekstissa tilanne herättää kysymyksen siitä, pitäisikö Euroopan unionin suunnata kauppapoliittista katsettaan strategisempaan yhteistyöhön muiden demokratioiden kanssa. Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen esittää ajatuksen maailmanlaajuisesta demokraattisten maiden vapaakauppaliitosta. Tällainen liitto yhdistäisi EU:n, Yhdysvallat, Kanadan, Japanin, Australian ja muita vapaita yhteiskuntia – tavoitteena vahvistaa taloudellista yhteistyötä ja turvaa arvoihin perustuvassa kansainvälisessä järjestyksessä.
Ajatus ei ole uusi, mutta se saa uutta painoarvoa maailmanpoliittisen ilmapiirin kiristyessä. Saksalainen mediakonserni Axel Springerin toimitusjohtaja Mathias Döpfner on puhunut vastaavan mallin puolesta myös Suomen Kultaranta-keskusteluissa. Pentikäinen näkee tällaisen liiton keinona vahvistaa demokratioiden välistä yhteistyötä ja vastapainona autoritaaristen valtioiden vaikutusvallalle maailmantaloudessa.
Laihakin sopu on parempi kuin lihava riita, joka olisi ollut tämä vaihtoehto
Realismia vai visio tulevaisuudesta?
Tässä vaiheessa demokraattisten maiden vapaakauppaliitto on enemmän strateginen visio kuin konkreettinen politiikkatoimi. Käytännön toteutuksen esteenä ovat erilaiset kansalliset intressit, sisämarkkinoiden suojelutarpeet ja geopoliittiset jännitteet. Silti keskustelu tällaisen liiton mahdollisuuksista heijastaa syvempää tarvetta uudelle kansainväliselle yhteistyön muodolle. Yritykset kaipaavat sääntöperäistä ja vakaata järjestelmää, jossa voidaan luottaa kumppanien ennustettavuuteen ja yhteisiin pelisääntöihin.
Euroopan ja Yhdysvaltojen sopu jää laihaksi, mutta sen arvo mitataan siinä, onnistuuko se tuomaan vakautta yrityskenttään. Pitkällä aikavälillä keskustelu demokraattisten maiden yhteistyöstä voi osoittautua tärkeämmäksi kuin yksittäinen tullitaso.