Itärata Oy:n teettämän Rail Baltica Itäradan tavaraliikenteessä -selvityksen mukaan Suomi voisi parantaa huoltovarmuuttaan ja kilpailukykyään liittymällä osaksi eurooppalaista rataverkkoa. Baltian suunta on nyt jo Suomen ulkomaankaupan merkittävämpiä ja nopeimmin kasvaneita kuljetussuuntia ja Rail Baltican kautta logistiikkayhteydet saataisiin eurooppalaisen raideleveyden piiriin.
2000-luvun aikana Suomen ja Viron välinen kuljetusmäärä on kasvanut huomattavasti. Se on 2,5-kertaistunut ja kuorma-autoilla kuljetetun tavaran määrä on kasvanut jopa seitsenkertaiseksi. Tällä hetkellä Baltian läpi kulkee neljäsosa Suomen Euroopan-liikenteen perävaunuista ja kuorma-autoista. Vuonna 2023 reittiä pitkin kuljetettiin tavaraa yhteensä 11,4 miljoonaa tonnia.
Rail Baltica -ratayhteyden on tarkoitus valmistua Suomenlahden etelärannalle 2030-luvun alussa. Yhteys kytkee Tallinnan Varsovaan ja sieltä raideyhteydet jatkuvat edelleen Keski- ja Itä-Eurooppaan, Balkanin alueelle ja Aasiaan asti. Rail Baltican kautta matka-ajat Eurooppaan ovat lyhyemmät merikuljetuksiin verrattuna.
Suomi on ainoita EU-maita, joissa ei ole eurooppalaista raideyhteyttä. Itärata Oy:n toimitusjohtajan Petteri Portaankorvan mukaan tämä on iso riski Suomen kilpailukyvylle. Yrityksen mukaan Suomi olisi viisainta liittää osaksi eurooppalaista rataverkkoa nimenomaan Rail Baltican kautta muun muassa siksi, että Baltian käytävällä on jo valmiiksi vakiintunut asema.
Destia ja AFRY Finland toteuttivat selvityksen, jossa tarkastellaan Rail Baltican tarjoamia logistisia mahdollisuuksia ja verrattiin Suomen ja Ruotsin kansainvälisten liikenneyhteyksien eroja. Tämän selvityksen mukaan Suomella on logistisella puolella heikompi tilanne kuin Ruotsilla. Ruotsilla on monipuoliset kansainväliset yhteydet, kuten rautatie- ja tieyhteys Tanskan kautta muuhun Eurooppaan. Viitisen prosenttia Ruotsin viennistä ja tuonnista kulkee raiteita pitkin. Jatkossa junayhteydet ovat vielä entistäkin paremmat, sillä Tanskan ja Saksan välille on valmistumassa Fehmarnbelt-tunneli tämän vuosikymmenen lopulla.
Eurooppalainen raideleveys voisi ulottua Kouvolaan saakka
Itärata Oy:n teettämän selvityksen mukaan Suomi on lähes täysin irrallaan intermodaalikuljetuksista, kun taas muualla Euroopassa ne ovat yleisiä. Tällaisissa kuljetuksissa kuljetetaan junien kyydissä esimerkiksi kontteja ja kuorma-autoja. Intermodaalikuljetusten hiilidioksidipäästöt ovat selvästi pienemmät kuin maantie- ja merikuljetuksissa. Rail Baltican avulla Suomi pääsisi osaksi eurooppalaisten intermodaalikuljetusten verkkoa.
Rail Balticaan liitetty Itärata voitaisiin ulottaa Kouvolaan asti, mikä liittäisi Kouvolan rautatieaseman ja maantieterminaalin eurooppalaiseen rataverkkoon. Kouvolan terminaalissa rahtikontit saataisiin siirrettyä tehokkaasti suomalaisista rekoista ja tavarajunista eurooppalaisten junien kyytiin.
Itärata Oy:n hallituksen puheenjohtajan Arto Rätyn mukaan on hyvä hetki vahvistaa eurooppalaisia raideyhteyksiä nyt, kun voimme hyötyä muualla Euroopassa tapahtuvasta kehityksestä.
”Liikenneyhteyksiä tulee tarkastella koko Suomen kilpailukyvyn kannalta, ei osaoptimoituina paikallisina infrahankkeina. Nyt on kyse strategisista päätöksistä, joilla vaikutetaan Suomen kilpailukykyyn ja turvallisuuteen pitkällä aikavälillä”, Räty sanoo.
Mikä Itärata?
Itärata yhdistää Porvoon pääkaupunkiseutuun ja tuo nopeammat raideyhteydet Itä-Suomeen. Radan vaikutusalueella asuu peräti 2 miljoonaa suomalaista. Radan tarkoitus on luoda toimiva raideyhteys itäiseen Suomeen. Tämä vahvistaa elinkeinoelämää, turvallisuutta, ihmisten liikkumista sekä ympäristötavoitteiden toteutumista.
Itäradan lopullinen linjausvaihtoehto tarkentuu kuluvan vuoden aikana. Suunnittelun tueksi saadaan myös luontoselvityksiä, arkeologisia selvityksiä sekä tärinä- ja runkomelun mallinnuksia. Lisäksi selvitetään Rail Balticin roolia Itäradan liikenteessä.
Itäradan suunnitteluvaiheen ennakoidaan kestävän noin yhdeksän vuotta. Kokonaisvaltaisessa suunnittelussa huomioidaan ihmisten, asumisen ja elinkeinoelämän tarpeet sekä ilmasto- ja ympäristönäkökulmat. Rata suunnitellaan niin, että se voitaisiin toteuttaa 2030-luvun loppuun mennessä. Junaliikenne voisi käynnistyä radalla vuonna 2039.
Artikkelikuva: Itärata Oy
