Keskustelu hybridityöstä typistyy usein siihen, työskentelevätkö työntekijät kotona vai toimistolla. Todellisuudessa hybridityö tarkoittaa uudenlaisia tapoja johtaa ja organisoida työtä. Koska organisaatiot ovat erilaisia, ei ole olemassa yhtä yleispätevää hybridityömallia. Uunituore Hybridityömalli menestystekijänä -opas avartaa näkökulmaa tarkastelemalla uusia työkäytäntöjä, työaikamalleja, vuorovaikutustapoja sekä työtila- ja teknologiaratkaisuja.
Uusi Hybridityömalli menestystekijänä -opas esittää, että hybridityömalli on digitalisaation tuoma merkittävä työelämäinnovaatio. Oikein johdettuna siitä voi kehittyä menestystekijä monille organisaatioille ja yhteisöille.
– Hybridityö pakottaa kehittämään johtamiskäytäntöjä, toimintatapoja ja uusia innovatiivisia tapoja hyödyntää teknologioita. Se voi tuntua haastavalta, mutta tarvitsemme suomalaisessa työelämässä uudenlaista ajattelua menestyäksemme kansainvälisessä kilpailussa, sanoo tutkimusprofessori Tuomo Alasoini Työterveyslaitoksesta.
– Taakse päin katsomalla ei yksikään organisaatio löydä menestyksen avaimia. Hybridityön kautta voimme luoda näkökulmia uusiin innovaatioihin ja työelämän kehittämiseen, Tuomo Alasoini lisää.
Strategia hybridityön johtamiseen
Koska jokainen organisaatio on erilainen, ei yhtä kaikille soveltuvaa hybridityömallia ole olemassa. Siksi jokaisen organisaation tulisi luoda oma strategia hybridityön johtamiseen. Tämän strategian keskeisiä kysymyksiä ovat:
- Lähityön määrä: Onko tärkeää, että lähityötä tehdään vähintään tietty määrä, vai onko sen osuus toissijainen?
- Uudet työnteon tavat: Muodostuvatko työnteon tavat johdon ohjauksella vai itseohjautuvuuden kautta?
– Työtä kannattaa tarkastella erilaisten työtehtävien kannalta. Joskus tehtävä voi olla tarkoituksenmukaisinta tehdä etänä. Hybridityö voi olla myös työntekijälle mieluisinta, vaikka se vaatiikin häneltä itseohjautuvuutta ja uudenlaista vastuunkantoa, sanoo erikoistutkija Marja Känsälä Työterveyslaitoksesta.
– Työntekijälle hybridityö on luonut ihan uudenlaisia mahdollisuuksia työn tuunaamisen lisäksi myös oman elämän tuunaamiseen. Tämä näkyy tutkimuksissakin työhyvinvoinnin kasvuna. Kun kilpailu osaavasta työvoimasta tulevaisuudessa kiristyy, on hybridityö yksi houkutustekijä, Marja Känsälä jatkaa.
Toimistosta pitää syntyä hyvä kokemus
Kun työnantajan tilat mahdollistavat sujuvan työskentelyn ja vuorovaikutuksen, ne voivat vahvistaa tuloksellisuutta ja hyvinvointia sekä houkutella lähityöhön.
– Toimiston tulee tukea erilaisia työn teon tarpeita, ja työskentelyn siellä pitää olla sujuvaa. Toimistolla työskentelystä pitää syntyä työntekijälle myönteinen kokemus riippumatta siitä, kuinka usein sinne tullaan. Sujuvuus tuo lisäarvoa lähityöhön, ja hyvä kokemus kannustaa toimistolle uudelleen, summaa vanhempi asiantuntija Suvi Hirvonen.
Toimisto on fyysisen tilan lisäksi sosiaalinen ja kulttuurinen tila. Nämä eri funktiot tulisi hybridityössä saada yhdistetyksi keskenään mahdollisimman hyvin toimivaksi kokonaisuudeksi.
Tutustu Hybridityömalli-oppaaseen
Hybridityömalli menestystekijänä. Opas hybridityön mahdollisuuksiin ja haasteisiin on ladattavissa Työterveyslaitoksen verkkopalvelun Etätyö, hybridityö ja monipaikkainen työ -teemasivulta
Hybridityömallin etuja ja haasteita
Hybridityömallin hyviä puolia:
- Joustavuus
- Mahdollistaa työntekijöille paremman tasapainon työn ja yksityiselämän välillä.
- Työnteon ajankohtia ja paikkaa voi usein sovittaa henkilökohtaisiin tarpeisiin.
- Parantunut työn tuottavuus
- Työntekijät voivat valita itselleen parhaiten sopivan työympäristön, mikä voi parantaa keskittymistä ja tehokkuutta.
- Laajempi rekrytointipohja
- Organisaatiot voivat houkutella työntekijöitä laajemmalta alueelta, koska työ ei ole sidottu yhteen paikkaan.
- Kustannussäästöt
- Vähentynyt toimistotilan tarve voi pienentää kiinteistökuluja.
- Työntekijät säästävät aikaa ja rahaa matkakuluissa.
- Parantunut työntekijöiden tyytyväisyys ja hyvinvointi
- Joustavat työskentelymallit voivat lisätä työntekijöiden tyytyväisyyttä ja vähentää stressiä.
- Kestävä kehitys
- Vähentynyt työmatkaliikenne pienentää hiilijalanjälkeä.
- Teknologian tehokas hyödyntäminen
- Työnteon siirtyminen osittain verkkoon edistää digitaalisten työkalujen ja yhteistyöalustojen hyödyntämistä.
- Monimuotoisempi yhteistyö
- Hybridityö kannustaa kehittämään uusia toimintatapoja, kuten virtuaalisia yhteistyömalleja, jotka voivat lisätä luovuutta ja innovaatioita.
- Parempi resilienssi muutoksiin
- Hybridityömalli auttaa organisaatioita sopeutumaan nopeasti muuttuvaan toimintaympäristöön, kuten kriiseihin tai pandemioihin.
- Yksilölliset tarpeet huomioiva malli
- Hybridityö mahdollistaa erilaiset työskentelytavat ja -tarpeet, mikä lisää työelämän inklusiivisuutta.
Hybridityömallin huonoja puolia, haasteita ja riskejä:
- Viestinnän ja yhteistyön haasteet
- Etä- ja lähityötä tekevien työntekijöiden välillä voi syntyä viestinnällisiä katkoja.
- Tiedon jakaminen voi kärsiä, jos kaikki eivät ole samassa tilassa samaan aikaan.
- Epäoikeudenmukaisuuden kokemukset
- Toimistolla työskentelevät voivat tuntea saavansa enemmän huomiota ja vaikutusvaltaa kuin etätyöntekijät.
- Työtehtävien ja vastuun jakaminen voi tuntua epätasapainoiselta.
- Työn ja vapaa-ajan rajan hämärtyminen
- Etätyössä työntekijät voivat kokea paineita olla jatkuvasti tavoitettavissa.
- Lähityön ja etätyön yhdistämisessä on riskinä, että työ tunkeutuu liikaa vapaa-aikaan.
- Teknologiset ongelmat
- Riittämättömät tai epäluotettavat työvälineet voivat haitata tuottavuutta.
- Kyberturvallisuuteen liittyvät riskit voivat lisääntyä hajautetussa työmallissa.
- Organisaatiokulttuurin ylläpitäminen
- Tiimihenki ja organisaation yhteisöllisyys voivat kärsiä, jos työntekijät eivät kohtaa säännöllisesti kasvokkain.
- Uusien työntekijöiden perehdyttäminen voi olla haastavampaa hybridityössä.
- Johdon osaamisvaatimukset
- Hybridityön tehokas johtaminen edellyttää uusia taitoja, kuten virtuaalisen tiimityön ohjaamista ja monimuotoista viestintää.
- Epäselvä johtaminen voi lisätä työntekijöiden stressiä ja epävarmuutta.
- Erilaisten tarpeiden yhteensovittaminen
- Kaikille sopivan mallin löytäminen voi olla vaikeaa, koska työntekijöillä on erilaisia preferenssejä ja tarpeita.
- Eri työroolit ja tehtävät voivat vaatia erilaisia työskentelytapoja.
- Pitkän aikavälin vaikutusten epävarmuus
- Hybridityömallin vaikutukset työntekijöiden hyvinvointiin ja tuottavuuteen eivät ole vielä täysin tiedossa.
- Uusien toimintatapojen jatkuva muokkaaminen voi luoda epävarmuutta organisaatiossa.
- Kustannukset ja resurssit
- Hybridityö vaatii usein investointeja teknologiaan, työtiloihin ja koulutukseen.
- Organisaation toimintamallien muuttaminen voi viedä paljon aikaa ja resursseja.
- Väärinymmärrysten ja konfliktien riski
- Hajautettu työskentely voi lisätä väärinkäsityksiä, jos viestintä ei ole selkeää ja avointa.
- Lähityön ja etätyön yhdistäminen voi johtaa erimielisyyksiin työaikojen, tavoitteiden ja vastuiden osalta.
Usein kysyttyjä kysymyksiä hybridityömallista
Hybridityömalli yhdistää etä- ja lähityöskentelyn. Työntekijät voivat joustavasti työskennellä esimerkiksi kotona, toimistolla tai muissa soveltuvissa paikoissa. Malli mahdollistaa eri työskentelytapojen yhdistämisen organisaation ja työntekijöiden tarpeiden mukaan.
Hybridityömalli sopii erityisesti asiantuntijatyöhön ja tehtäviin, joissa työ ei ole sidottu tiettyyn fyysiseen sijaintiin. Se ei kuitenkaan välttämättä sovellu tehtäviin, jotka edellyttävät jatkuvaa läsnäoloa, kuten tuotantotyö tai asiakaspalvelu tietyissä ympäristöissä.
Hybridityömalli lisää joustavuutta, mahdollistaa työn ja vapaa-ajan tasapainon parantamisen, voi nostaa tuottavuutta ja vähentää matkustamiseen kuluvaa aikaa. Se myös tukee monimuotoista tiimityötä ja tarjoaa säästömahdollisuuksia niin työntekijöille kuin organisaatioille.
Haasteita voivat olla esimerkiksi viestinnän ja yhteistyön ongelmat, teknologiset haasteet, työn ja vapaa-ajan rajojen hämärtyminen sekä organisaatiokulttuurin ylläpito. Lisäksi mallin onnistunut johtaminen vaatii uudenlaisia taitoja ja selkeitä pelisääntöjä.
Käyttöönotto edellyttää strategian ja toimintamallien suunnittelua, työntekijöiden ja johdon välistä yhteistyötä sekä investointeja teknologiaan ja koulutukseen. On tärkeää määritellä selkeät käytännöt, kuten milloin ja missä työtä tehdään, ja varmistaa, että viestintä ja johtaminen toimivat saumattomasti.
Hyvinvointi voidaan turvata tarjoamalla työntekijöille riittävät työvälineet, selkeät odotukset ja mahdollisuus joustavaan työskentelyyn. Säännölliset check-in-keskustelut, palautteen antaminen ja yhteisöllisyyden tukeminen ovat myös avainasemassa.
Tuloksellisuuden seurannassa kannattaa keskittyä tavoitteiden asettamiseen ja niiden saavuttamiseen. Teknologiset ratkaisut, kuten projektinhallintatyökalut, voivat auttaa seuraamaan työskentelyn etenemistä. Työntekijöiden suorituskykyä arvioidaan saavutettujen tulosten, ei työpaikalla vietetyn ajan perusteella.
