Äärisäästä uusi normaali – työolosuhteet muuttuvat nopeasti
Ilmastonmuutoksen vaikutukset ovat Suomessakin yhä konkreettisempia, eikä kyse ole enää tulevaisuuden uhkakuvista vaan nykyhetken todellisuudesta. Esimerkiksi vuoden 2025 kesä oli poikkeuksellinen: Suomessa mitattiin peräti 22 peräkkäistä yli 30 asteen päivää. Tämä on vahva osoitus siitä, että ilmasto muuttuu vauhdilla ja että muutos koskettaa suoraan myös työelämää – erityisesti niitä toimialoja, joissa työtä tehdään ulkona tai lämpötilaherkissä ympäristöissä.
Työterveyslaitoksen tuore skenaarioraportti nostaa esiin useita tapoja, joilla ilmastonmuutos heijastuu työn fyysisiin olosuhteisiin. Kuumuus, kosteus, UV‑säteily, liukkaus ja muut sään ääri-ilmiöt eivät ole vain epämukavuustekijöitä – ne kasvattavat tapaturmariskiä, kuormittavat elimistöä ja voivat pahimmillaan tehdä työn tekemisestä mahdotonta. Vaikutukset voivat ulottua rakennustyömailta maatalouteen ja logistiikasta energia-alalle.
Sisätiloissakaan ei olla turvassa. Monet toimitilat, varastot ja teollisuusympäristöt eivät ole suunniteltu kestämään nykyisiä hellejaksoja, eikä viilennysratkaisuihin ole investoitu riittävästi. Työn tehokkuus kärsii, työntekijöiden jaksaminen heikkenee ja työkyky voi vaarantua. Ilmastonmuutoksen aiheuttama kuormitus tuo aivan uuden ulottuvuuden työympäristön suunnitteluun ja johtamiseen.
Vihreän siirtymän mukanaan tuomat riskit jäävät helposti varjoon
Samaan aikaan, kun ilmasto muuttuu, siirtymä fossiilisista polttoaineista kohti kestävämpiä ratkaisuja tuo mukanaan uusia teknologioita, tuotantotapoja ja materiaalivirtoja. Näiden vaikutukset työn turvallisuuteen ovat kuitenkin edelleen osin hämärän peitossa.
Vihreän siirtymän mukana tulevat esimerkiksi vetyteknologia, biopolttoaineet, akut, kierrätysmateriaalit ja uudet energiaratkaisut. Näihin liittyy kemiallisia ja materiaalipohjaisia altistuksia, joita ei vielä täysin tunnisteta eikä hallita. Esimerkiksi litiumioniakkujen käsittely tai biopolttoaineiden varastointi voivat sisältää uusia vaaratekijöitä, joiden riskienhallintaa ei ole sisällytetty työpaikkojen arkeen.
Moni organisaatio lähestyy vihreää siirtymää puhtaasti ympäristötavoitteiden näkökulmasta, kuten päästövähennyksinä tai energiatehokkuutena. Tämä lähestymistapa voi kuitenkin olla liian kapea. Turvallisuus- ja työterveysnäkökulmat on integroita oltava mukaan jo suunnitteluvaiheessa – ei vasta, kun teknologiat on otettu käyttöön ja ongelmia alkaa ilmetä.
Jos turvallisuus unohdetaan, siirtymä ei ole kestävä työntekijän näkökulmasta. Riskienhallinnan puute voi johtaa paitsi sairastumisiin ja onnettomuuksiin, myös työntekijöiden vastarintaan ja epäluottamukseen uuden teknologian käyttöönottoa kohtaan.
PK-yritykset vaarassa jäädä kehityksestä jälkeen
Raportti tuo esiin, että erityisesti pienet ja keskisuuret yritykset ovat usein heikosti varautuneita ilmastonmuutoksen ja vihreän siirtymän tuomiin riskeihin. Suurilla teollisuusyrityksillä on usein omia HSE-osastoja (Health, Safety and Environment), jotka kykenevät arvioimaan ja hallitsemaan uusia riskejä. PK-sektorilla tällaiset resurssit puuttuvat tai ne ovat rajallisia.
Lisäksi monilla työpaikoilla puuttuu ajantasainen tieto siitä, millaisia turvallisuushaasteita uudet teknologiat ja muuttuvat ilmasto-olosuhteet voivat aiheuttaa. Riskien arviointi tehdään vanhoilla työkaluilla ja menettelytavoilla, jotka eivät huomioi muuttuneita olosuhteita. Digitaaliset ratkaisut – kuten lämpötilojen seurantajärjestelmät, älykkäät työaikasuunnittelutyökalut ja ennakoivat analytiikkaratkaisut – olisivat jo saatavilla, mutta niitä ei hyödynnetä riittävästi.
Kyse ei ole vain laitteista tai ohjelmistoista, vaan myös asenteista. Turvallisuuskulttuurin kehittäminen on pitkäjänteistä työtä, joka vaatii johdon sitoutumista ja työntekijöiden osallistamista. Vihreän siirtymän yhteydessä tämä työ tulisi tehdä yhtä aikaa teknologian kehityksen kanssa – ei jälkikäteen.
Hyvin suunniteltu siirtymä tuo hyväksyttävyyttä ja kilpailuetua
Turvallisuuden ja työterveyden huomioiminen vihreässä siirtymässä ei ole pelkkä velvollisuus – se voi olla myös merkittävä kilpailuetu. Työterveyslaitoksen mukaan siirtymän hyväksyttävyys työpaikoilla kasvaa, kun työntekijät kokevat olonsa turvalliseksi ja kuulluksi. Tämä lisää motivaatiota, vähentää muutosvastarintaa ja parantaa muutosprosessien onnistumismahdollisuuksia.
Yrityksille tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että ennakoiva turvallisuustyö on osa strategista johtamista. Kysymys ei ole vain sääntöjen noudattamisesta, vaan myös maineenhallinnasta, työnantajamielikuvasta ja työntekijöiden pysyvyydestä. Vastuullinen, turvallinen ja hyvin johdettu siirtymä houkuttelee osaajia, tukee innovointia ja lisää asiakkaiden luottamusta.
Samalla turvallisuuteen panostaminen on taloudellisesti järkevää. Tapaturmien, sairauksien ja työkyvyttömyyden kustannukset ovat merkittäviä, ja niiden ennaltaehkäisy maksaa itsensä nopeasti takaisin. Tämän ymmärtäminen voi auttaa yrityksiä näkemään turvallisuuden investointina, ei kulueränä.
Tulevaisuuden työelämä tarvitsee kokonaisvaltaista työn uudelleenmuotoilua
Ilmastonmuutos ja vihreä siirtymä haastavat perinteiset tavat tehdä työtä – mutta samalla ne tarjoavat mahdollisuuden rakentaa työelämästä entistä kestävämpi, älykkäämpi ja inhimillisempi. Tähän tarvitaan uutta osaamista, poikkitieteellistä yhteistyötä ja työn uudelleenmuotoilua.
Työterveyslaitoksen raportti toimii herätyksenä: ilmastoturvallisuus on nostettava samalle viivalle kuin ympäristötavoitteet, taloudellinen kannattavuus ja teknologinen kehitys. Työelämän toimijat – yritysjohto, HR, työsuojeluhenkilöstö, työterveys ja työntekijät – on saatava mukaan yhteiseen suunnitteluun.
Tulevaisuudessa menestyvät ne organisaatiot, jotka pystyvät tekemään vihreästä siirtymästä kokonaisvaltaisen – ei vain ekologisesti, vaan myös sosiaalisesti ja työterveydellisesti kestävän. Tässä kilpailussa turvallisuus ei ole jarru, vaan vauhdittaja.