Teknologian tulo vei työstä niin sanotut huokoiset hetket, eli väljät hetket, jotka ovat palautumiselle ja ajattelulle tärkeitä. Nyt teknologian käyttöä ja kuormittavuutta tutkitaan laajasti Jyväskylän yliopistossa. Tulossa on uutta tietoa teknologian pitkäaikaisvaikutuksista. Tutkimuksissa tarkastellaan myös tekoälyä, joka väistämättä muuttaa rooleja, suhteita ja valtaa työpaikoilla.
Työelämä on aiempaa intensiivisempää ja tehokkaampaa. Erilaiset teknologiat ovat kehittyneet nopeasti ja ne ovat vaikuttaneet suuresti työoloihin sekä työhyvinvointiin ja motivaatioon. Näitä teemoja tutkii professori Taru Feldt Jyväskylän yliopiston psykologian laitokselta. Feldt on tutkinut työelämän kiihtymistä jo vuodesta 2017 lähtien. Nyt tutkimusnäyttöä haetaan digitalisaation pitkäaikaisvaikutuksista. Työelämän kiihtyminen ja tehostuminen näkyy jo monilla eri aloilla, kuten opetustyössä ja hoitoalalla. Muutos on laskenut työhyvinvointia ja lisännyt työntekijöiden stressiä.
Feldtin mukaan työelämän olot muuttuvat nopeasti ja on tärkeää seurata muutoksia tarkasti ja reagoida niihin herkästi. Tutkijat ovatkin kiinnostuneet teknostressistä ja sen vaikutuksista. Teknostressillä tarkoitetaan sitä, miten hyvin työntekijä kokee voivansa vastata teknologian tuomiin haasteisiin. Feldt sanoo, että epäsuhta tässä asiassa voi aiheuttaa pitkäkestoista stressiä.
Teknologia kiihdyttää ”multitaskaamista”
Työ- ja organisaatiopsykologiassa on jo pitkään tutkittu kiirettä. Feldtin mukaan kiireen luonne on kuitenkin muuttunut vuosikymmenten kuluessa. Nykyään kiireen kokemus liittyy työn tehostumiseen ja paineeseen suorittaa monia asioita samanaikaisesti. Lisäksi ennakoimattomat silpputyöt ovat tulleet monien työntekijöiden toimenkuvaan.
Aiemmin kiireettä pystyi ennakoimaan paremmin. Teknologia kuitenkin tuo muutoksen tähänkin asiaan, sillä se kiihdyttää painetta tehdä monia asioita yhtä aikaa ja olla jatkuvasti saatavilla, mikä on haitallista työntekijöille. Feldt kertoo, että jos huokoistavat mikrotauot puuttuvat työstä, psykofysiologinen palautuminen vaarantuu.
Teknostressi ei ole vain työelämän ongelma – vaivaa vapaa-ajallakin
Teknologian kuormittavuutta tutkitaan myös Jyväskylän yliopiston informaatioteknologian tiedekunnassa. Tietojärjestelmätieteen professori Markus Salo tiimeineen tutkii, millaisia myönteisiä ja kielteisiä seurauksia teknologian käytöllä on. Lisäksi tutkitaan kielteisten seurausten hallintaa. Tutkimuksessa huomioidaan sekä työaika että vapaa-aika.
”Teknologian aiheuttama stressi on yleinen ilmiö myös vapaa-ajalla, jossa esimerkiksi sosiaalisen median käyttö saattaa lisätä uni- ja keskittymisvaikeuksia sekä painetta omasta identiteetistä ja julkikuvasta”, Salo kertoo.
Salon mukaan teknologian käyttäjät eivät usein huomaa, että jokainen teknologian käyttökerta vie käyttäjältään jotain. Se voi olla palanen huomiota, aikaa tai vaivannäköä. Yksittäinen palanen ei välttämättä tunnu haittaavan, mutta ajan myötä ne kasautuvat ja voivat viedä merkittävän määrän voimavaroja, mikä aiheuttaa kuormitusta. Salo neuvookin, että omaa kuormitusta kannattaa tarkastella laajemmassa kuvassa.
Myös teknostressin hallintakeinoja tutkinut tutkijatohtori Antti Hämäläinen kehottaa tarkkailemaan omaa teknologian käyttöä. Lisäksi kannattaa järjestää teknologiavapaita hetkiä. Hämäläisen mukaan aivoille ei tee hyvää täyttää jokainen tylsä hetki kännykän selaamisella, vaan aivot tarvitsevat virikevapaita hetkiä.
Tekoäly helpottaa monia asioita mutta samalla rapistaa oman ajattelun taitoja
Jyväskylän yliopistossa on tutkittu tekoälyn käyttöönottoa jo kymmenisen vuotta. Tekoäly ja robotit helpottavat monia asioita merkittävästi, mutta samalla ne muuttavat oman ajattelun ja ideoinnin taitoja. Markus Salo muistuttaa, että kielimallipohjaiset sovellukset voivat toimia vaikuttavina työkaluina opiskelussa ja työelämässä, mutta tehtävien siirtäminen tekoälylle voi vaikuttaa siihen, miten hyvin henkilö oppii tai sisäistää asioita.
Salo korostaa, että tekoälyn tuottamien sisältöjen kanssa tarvitaan myös kriittisyyttä. Jos asenne on oikea, tekoälystä voidaan saada paljon hyötyä työskentelyyn ja oppimiseen.
