Polarisoituminen syvenee: osa kasvaa, osa jää jumiin
Business Finlandin uusin tutkimus nostaa esiin selvän jakolinjan suomalaisessa teknologiateollisuudessa. Yritykset, jotka panostavat kansainvälisiin osaajiin, kasvavat huomattavasti nopeammin kuin ne, jotka eivät sitä tee. Samalla rekrytointien polarisoituminen on syventynyt: kun osa yrityksistä lisää rekrytointeja, toisissa kehitys kulkee päinvastaiseen suuntaan.
Tutkimus osoittaa, että kansainvälistä työvoimaa hyödyntävien yritysten yhteenlaskettu liikevaihto on noussut, kun taas muiden yritysten liikevaihto on laskenut. Ilmiö on havaittavissa etenkin niissä yrityksissä, jotka ovat palkanneet ulkomaalaisia asiantuntijoita, esihenkilöitä ja johtajia. Nämä yritykset eivät ainoastaan hyödy osaamisesta, vaan myös kasvattavat toimintansa mittakaavaa.
Työkulttuuri muuttuu, mutta kielimuuri kasvaa
Kansainvälisten rekrytointien vaikutus työkulttuuriin nähdään edelleen pääosin positiivisena. Vaikka suurin motivaatio kansainvälisten osaajien palkkaamiselle on yhä erityisosaamisen ja työvoiman turvaaminen, uutena tekijänä esiin on noussut motivoitunut työvoima. Tämä viittaa siihen, että yritykset alkavat tunnistaa kansainvälisten osaajien lisäarvon myös sitoutumisen ja työmotivaation kautta.
Haasteitakin riittää. Suurin yksittäinen este kansainvälisille rekrytoinneille on kielitaidon puute, jonka merkitys on kasvanut 15 prosenttia. Huolimatta tästä, maahanmuuttopolitiikalla ei näytä olevan rekrytointimahdollisuuksia heikentävää vaikutusta, ja esteet kansainvälisille palkkauksille ovat yleisesti vähentyneet.
Kasvupotentiaalia ei hyödynnetä täysimittaisesti
Merkittävä havainto on, että kansainvälisiä osaajia hyödynnään edelleen ensisijaisesti työvoiman tarpeeseen, ei uusien markkinoiden tai ideoiden etsintään. Tämä kertoo siitä, että kasvun strateginen ajattelu jää monesti vajaaksi, vaikka juuri kansainvälinen osaaminen voisi tarjota väylän globaaliin kilpailukykyyn.
Toimialakohtaisesti tarkasteltuna ICT-ala nousee esiin poikkeuksena, jossa kansainvälisten osaajien tuoma kasvu on pysynyt vakaana. Sen sijaan teollisuuden puolella kasvuodotukset ovat laskeneet merkittävästi, mikä voi viitata rakenteellisiin haasteisiin tai muutosvastarintaan perinteisemmissä toimialoissa.
Valinnan paikka
Business Finlandin tutkimus maalaa selkeän kuvan: kansainvälisten osaajien rekrytointi ei ole pelkkä työvoimaratkaisu, vaan kasvun vipuvarsi. Yritykset, jotka uskaltavat panostaa monimuotoisuuteen ja osaamiseen kielimuurista huolimatta, näyttävät kulkevan kehityksen etulinjassa. Toisaalla jäävät ne, jotka pitävät kiinni suomen kielestä ja perinteisistä rakenteista. Kysymys kuuluukin: uskaltavatko suomalaiset yritykset katsoa kotikenttään pidemmälle ja hyödyntää todella sen kasvupotentiaalin, jota kansainvälinen osaaminen tarjoaa?
Merkittävästi kasvaneet yritykset ovat palkanneet kansainvälisiä osaajia muita useammin myös asiantuntija-, esihenkilö-, ylempi toimihenkilö- sekä johtotehtäviin. Vastaava ilmiö näkyi myös vuoden 2022 aineistossa,
Kansainvälistä työvoimaa rekrytoidaan pääasiassa Suomesta. Vuoden 2022 tutkimuksessa tätä ei kysytty, joten muutosta ei voida arvioida. On hienoa, että suomalaiset yritykset ovat löytäneet Suomessa jo olevien kansainvälisten osaajien potentiaalin.
Kuva: Mikko Törmänen / Keksi.