Suomen metsäteollisuuden tehtaiden energiantuotannosta jo jopa 92 prosenttia on uusiutuvaa. Ennusteiden mukaan fossiilipäästöt on mahdollista painaa nollaan vuoteen 2035 mennessä. Metsäteollisuuden ilmastotiekartta kertoo tutkimuksiin perustuvia toimenpide-ehdotuksia päästövähennysten vauhdittamiseksi.
Ensimmäinen ilmastotiekartta valmistui vuonna 2020 ja jo tuolloin tiekartta osoitti, että toimialalla on suuri vastuu ja rooli ilmastonmuutoksen hillinnässä. Päivitetty ilmastotiekartta kertoo, että alan tehtaiden on mahdollista kehittyä lähes fossiilittomiksi kymmenessä vuodessa. Metsien kasvua voidaan lisätä ja samalla turvata niiden monimuotoisuus sekä estää metsätuhoja.
Metsäteollisuus ry:n mukaan metsäteollisuuden ilmastovaikutuksia on arvioitava globaalisti. Tuotteiden kysyntä on kasvussa maailmalla, ja Metsäteollisuuden mukaan olisi tärkeää huolehtia siitä, että tuotanto pysyy Suomessa.
”Epätoivottavin kehitys on sellainen, jossa metsäteollisuuden kasvu siirtyy Suomen ulkopuolelle. Metsäsektorilla hiili- ja hakkuuvuodon riski on todellinen”, Metsäteollisuus ry:n ilmasto- ja energia-asioista vastaava johtaja Ville Hulkkonen sanoo.
Ilmastonmuutoksen juurisyy on fossiilisissa päästöissä
Ilmaston ongelmat syntyvät fossiilisista päästöistä, minkä vuoksi niitä on vähennettävä huomattavasti. Suomessa metsäteollisuuden tehtailla energiantuotanto on nyt 92 prosenttisesti uusiutuvaa ja Metsäteollisuus ry:n mukaan on selvää, että myös jäljellä olevat fossiiliset päästöt on leikattava.
Useat tekijät, kuten toimialan sähköistyminen, tekoälyn ja digitalisaation hyödyntäminen, fossiilisten polttoaineiden korvaaminen uusiutuvilla sekä energia- ja materiaalitehokkuus mahdollistavat fossiilisten päästöjen alasajon. Lisäksi voidaan pohtia mahdollisuuksia ottaa talteen ja hyödyntää bioenergiatuotannossa syntyvää hiilidioksidia.
Tiekartan päivitystä varten tehdyt selvitykset osoittavat, että logistiikkaketjun päästöjen vähentäminen on vaikeaa. Silti fossiilisten päästöjen pienentämistä pitäisi jatkaa myös logistiikkaketjussa. Afryn selvityksen mukaan päästöjä voitaisiin vähentää etenkin raidekuljetuksia lisäämällä. Tämä muutos edellyttää sitoutumista ja toimia myös valtiolta.
”Selvityksen perusteella voidaan selvästi todeta, että tavararaideliikenteen volyymien kasvattaminen on tärkeä ilmastopoliittinen kysymys”, Hulkkonen toteaa.
Hiilinielujen hupenemista ei voi selittää hakkuumäärien muutoksilla
Tiekarttakokonaisuuteen kuuluva Luonnonvarakeskuksen toteuttama selvitys osoittaa, että metsämaan (puusto ja maaperä) vuoden 2019 hiilinielusta hävisi vuosien 2021 ja 2025 välillä 17 miljoonaa hiilidioksiditonnia. Metsäteollisuus ry:n mukaan massiiviset erot eivät selity hakkuumäärien muutoksella, vaan hiilinielut ovat kadonneet laskentamenetelmien muutoksien sekä puustoa, maaperää ja ilmaston lämpenemistä koskevan tiedon lisääntymisen myötä.
”On valitettavasti käynyt selväksi, että asetettaessa kunnianhimoista 2035-hiilineutraalisuustavoitetta Suomessa luotettiin liikaa metsänielujen voimaan”, Hulkkonen sanoo.
Hänen mukaansa hiilinieluihin liittyy paljon epävarmuuksia ja riskejä, jotka ovat osin realisoituneet. Lisäksi puun tuonnin loppuminen äkillisesti ja energiapuun lisääntynyt tarve ovat kokonaiskuvaan vaikuttaneita muutoksia.
”Metsien kasvun vahvistamisessa on paljon mahdollisuuksia, joiden toteuttamiseen on nyt entistä tärkeämpää keskittyä”, Hulkkonen toteaa.
Luonnonvarakeskuksen toteuttamassa toisessa selvityksessä esitetään ilmastoskenaario, jossa oikeaan aikaan toteutetut, aktiiviset metsänhoitotoimet nostavat puuston vuosittaisen kasvun pitkällä aikavälillä nykyisestä 103 miljoonasta kuutiometristä jopa 120 miljoonaan kuutiometriin. Tällöin myös elävän puuston hiilensidonta ja hiilivarasto lisääntyisivät merkittävästi.
Tulevaisuudessa metsät voivat siis tarjota entistä enemmän ilmasto-, ympäristö- ja taloushyötyjä. Metsäteollisuuden toimialan on mahdollista omalta osaltaan luoda ratkaisuja ilmastopolitiikan keskeisiin kysymyksiin sekä kotimaassa että EU:n tasolla.