Aalto-yliopiston tuoreen tutkimuksen mukaan 80 prosenttia yrityksistä epäonnistuu tekoälyn käyttöönotossa. Tutkimus selvittää myös siihen johtavia syitä. Yritysten ei tulisi syyttää ainoastaan teknologiaa, vaan tutkijoiden mukaan johtajien on tärkeää myös tunnistaa ja käsitellä niitä tunteita, jotka voivat johtaa tekoälyn käyttöönoton epäonnistumiseen.
Tutkimusten mukaan tekoäly voi tehostaa päätöksentekoa, nopeuttaa innovaatioita ja auttaa johtajia parantamaan työntekijöiden tuottavuutta. Tästä huolimatta vain noin viidennes yrityksistä saavuttaa tekoälyteknologioiden käytössä tavoittelemansa hyödyt. Yksi merkittävä selitys on se, että epäonnistumisia tarkastellaan yleensä joko teknologian ominaisuuksien tai käyttäjien antamien arvioiden kautta. Sen sijaan olisi syytä kiinnittää enemmän huomiota itse ihmisiin.
”Havaitsimme, että kyse ei niinkään ole tekoälystä tai sen kyvyistä, vaan ihmisten tunteista ja reaktioista tekoälyä kohtaan – sekä siitä, miten johtajat osaavat näitä käsitellä”, kertoo Natalia Vuori Aalto-yliopistosta.
Vuoren tutkimusryhmä seurasi yli vuoden ajan 600 työntekijän konsultointiyritystä, joka yritti kehittää ja ottaa käyttöön uuden tekoälytyökalun. Tavoitteena oli hyödyntää työkalua työntekijöiden digitaalisen jalanjäljen kartoittamiseen, heidän taitojensa ja kykyjensä selvittämiseen ja luoda kokonaiskuva yrityksen osaamisesta. Ajatuksena oli, että tämä tieto auttaisi valitsemaan oikeat ihmiset sopiviin projekteihin ja toimisi samalla pilottina tuotteelle, jota yritys voisi myöhemmin myydä asiakkailleen.
Kuulostaa lupaavalta, vai mitä? Mutta alle kahdessa vuodessa projekti hylättiin, ja työkalu haudattiin. Mitä oikein tapahtui?
Ongelma oli siinä, että vaikka osa työntekijöistä piti työkalua hyödyllisenä, monet kokivat epämukavuutta siitä, että tekoäly seurasi heidän kalenteriaan, viestintäänsä ja muita päivittäisiä toimiaan. Tämä johti siihen, että jotkut lopettivat tietojen antamisen kokonaan, kun taas toiset alkoivat manipuloida järjestelmää syöttämällä siihen tietoja, joiden he uskoivat hyödyttävän heidän urakehitystään. Seurauksena tekoälyn tuottama data muuttui yhä epäluotettavammaksi. Luottamuksen murentuessa syntyi noidankehä, joka lopulta koitui koko hankkeen kohtaloksi.
”Johtajat eivät voineet ymmärtää, miksi tekoälyn käyttö väheni. He tekivät paljon töitä edistääkseen työkalujen käyttöä ja yrittivät selittää, miten tietoja käytettiin. Käyttö väheni silti”, Vuori kertoo.
Hänen mukaansa kyseinen tapaustutkimus kuvastaa hyvin toistuvaa kaavaa tekoälyn ja yleisemminkin uuden teknologian käyttöönotossa. Parhaillaan tutkimusryhmä kerää tietoja Microsoft Copilot -tekoälyohjelmiston käytöstä, ja alustavat tulokset osoittavat samaan suuntaan.
Miten johtaa tekoälyn käyttöönottoa työpaikoilla?
Miten johtajat voisivat parhaiten lähestyä tekoälyn käyttöönottoa työpaikoilla? Tutkimukset osoittavat, että työntekijöiden suhtautuminen uuteen teknologiaan jakautuu neljään ryhmään:
- täysi luottamus,
- täysi epäluottamus,
- epämukava luottamus ja
- sokea luottamus.
Tämä jaottelu perustuu kahteen ulottuvuuteen:
- kognitiiviseen luottamukseen, eli siihen, uskooko henkilö teknologian olevan hyödyllinen, sekä
- emotionaaliseen luottamukseen, joka liittyy tunteisiin järjestelmää kohtaan.
Täyden luottamuksen ryhmässä työntekijät uskovat teknologian hyödyllisyyteen ja tuntevat olonsa mukavaksi sen käytössä. Täyden epäluottamuksen ryhmä taas epäilee sekä teknologian hyötyjä että sen herättämiä tunteita. Epämukava luottamus kuvaa tilannetta, jossa työntekijä ymmärtää teknologian potentiaalin, mutta ei tunne oloaan mukavaksi sen käytössä. Sokeassa luottamuksessa puolestaan tunne on myönteinen, mutta käsitys teknologian hyödyllisyydestä jää puutteelliseksi.
Tutkimus toi esiin tärkeän havainnon: mitä vähemmän ihmiset luottavat tekoälytyökaluun emotionaalisesti, sitä todennäköisemmin he alkavat rajoittaa, vetäytyä tai jopa manipuloida omaa digitaalista jalanjälkeään. Tämä tapahtuu, vaikka he rationaalisesti ymmärtäisivät teknologian mahdollisuudet. Näiden havaintojen pohjalta yrityksillä on mahdollisuus kehittää strategioita, jotka tekevät tekoälyn käyttöönotosta onnistuneempaa.
Tekoälyn käyttöönotto ei ole pelkkä teknologinen kysymys; se on ennen kaikkea johtajuuden haaste. Onnistuminen edellyttää luottamuksen ulottuvuuksien ymmärtämistä ja sitä, että tunteet otetaan osaksi suunnittelua. Työntekijöiden on tunnettava innostusta ja kiinnostusta kokeilla teknologiaa. Ilman ihmiskeskeistä lähestymistapaa ja räätälöityjä strategioita eri ryhmille tekoäly ei pysty lunastamaan täyttä potentiaaliaan, vaikka se olisi kuinka edistynyt.
Tekoälyn käyttöönotto ei ole pelkästään teknologinen haaste – se on myös johtajuuden haaste.
Havaitsimme, että kyse ei niinkään ole tekoälystä tai sen kyvyistä, vaan ihmisten tunteista ja reaktioista tekoälyä kohtaan – sekä siitä, miten johtajat osaavat näitä käsitellä.
