Minkälainen on suomalaisten kokemus työelämästä juuri nyt ja mitä työntekijät toivovat tulevaisuudelta? Suomen Yrittäjien uusin Työelämägallup tarjoaa laajan katsauksen työn arkeen, työhyvinvointiin ja työmarkkinapolitiikkaan. Tulokset kertovat luottamuksesta työyhteisöihin ja etätyön tuomasta tyytyväisyydestä. Erityisesti pienet työpaikat näyttävät olevan toimivan työelämän malliesimerkkejä.
Gallup paljastaa myös kasvavan tuen minimipalkkalaille ja yleiselle ansioturvalle, vaikka samalla osalla väestöstä on vielä epätietoisuutta aiheisiin liittyen. Lakkoihin suhtaudutaan aiempaa kriittisemmin, ja työvoimapulan ratkaisuksi toivotaan konkreettisia toimia kuten lisää opiskelupaikkoja, parempaa johtamista ja palkkatason nostoa. Tuloksista piirtyy kuva työelämästä, jossa arvostetaan luottamusta, merkityksellisyyttä ja joustavuutta, mutta jossa toivotaan myös turvaa ja toimivia ratkaisuja tulevaisuuden haasteisiin.
Kyselyn toteutti Verian Suomen Yrittäjien toimeksiannosta 5.–11.6.2025. Vastaajia oli yhteensä 1 093. Vastaajat olivat 18–69-vuotiaita suomalaisia, jotka ovat palkansaajia, yrittäjiä, työttömiä tai lomautettuja. Tulosten luottamusväli kokonaistuloksen osalta on 3,0 prosenttiyksikköä suuntaansa 50 prosentin tulostasolla.
Työn tekemisen tavat ja työtyytyväisyys
Työelämägallupin mukaan työpaikoilla vallitsee nyt luottamuksen ilmapiiri ja työ- ja perhe-elämän yhteensovittaminen koetaan mahdolliseksi. Näin kokevat erityisesti pienemmissä yrityksissä työskentelevät. Hyvä työilmapiiri on vastaajien mielestä rahapalkkaa tärkeämpi tekijä työssä viihtymiselle.
Jopa 79 % työelämässä olevista kokee, että työ- ja perhe-elämän yhteensovittaminen on mahdollista. 70 % taas pitää työpaikan ilmapiiriä luottamuksellisena.
”Tulokset osoittavat, että selvä enemmistö suomalaisista kokee työnsä tukevan arjessa jaksamista”, Suomen Yrittäjien työmarkkina-asioiden päällikkö Harri Hellstén sanoo.
63 % vastaajista pitää johtamisen laatua hyvänä ja 70 % arvioi, että kaikkia kohdellaan työpaikalla tasapuolisesti. Tiedonkulun avoimuus sen sijaan ei saa aivan näin myönteisiä arvioita: 60 % kokee tiedonsaannin olevan avointa, mutta 32 % on eri mieltä.
Kaikken paras tilanne on pienissä yrityksissä. Ne ovat saaneet toistuvasti parhaat arvosanat eri kyselyissä jo vuosien ajan.
”Erityisesti alle 10 hengen työpaikat saavat parhaat arvosanat eli luottamus, tasapuolisuus ja tiedonkulku pelaa”, Hellstén kertoo.
Tärkeintä on tiimihenki, palkka ja merkityksellisyys
Vastaajien mielestä eniten työssä viihtymiseen vaikuttavat työilmapiiri, tiimihenki, palkka sekä työn merkityksellisyys. Työnantajan edustamilla arvoilla ja työsuhde-eduilla sen sijaan on vähiten vaikutusta viihtymiseen.
”Tämä viittaa siihen, että onnistuneella vuorovaikutuksella ja yhteisöllisyydellä on kriittinen rooli. Rahapalkka säilyttää odotetusti vahvan merkityksensä, mutta se ei yksin riitä”, Hellstén pohtii.
Nuoret ja yrittäjät tyytyväisimpiä
Kyselyn nuorin ikäryhmä (18–29-vuotiaat) kokee työpaikkansa ilmapiirin, viihtyvyyden ja johtamisen positiivisemmin kuin muut ikäryhmät. Hellsténin mukaan tämä on hieno uutinen.
”Tulos kertoo siitä, että työnantajat pystyvät rakentamaan työelämän alkuvaiheessa oleville positiivisen kokemuksen työympäristöstään ja työelämästä”, hän sanoo.
Yrittäjät arvioivat työhyvinvointinsa parhaaksi ja myös johtavassa asemassa olevat sekä ylemmät toimihenkilöt antoivat tästä keskimääräistä myönteisempiä arvioita. Hellstén arvioi, että vastauksissa näkyy yrittäjyyteen liittyvä vapaus ja mahdollisuus vaikuttaa omaan työhön. Sen sijaan työntekijät ja alemmat toimihenkilöt suhtautuvat työoloihinsa kriittisemmin todennäköisesti siksi, että työntekijän asemassa olevilla on harvoin mahdollisuus vaikuttaa työtehtäviinsä ja -aikoihinsa.
Etätyöt ovat lisänneet työtyytyväisyyttä
Työelämägallupiin vastanneista lähes puolet (46 %) kertoo olleensa etätöissä viimeisen 12 kuukauden aikana. Kolme neljästä (74 %) haluaisi tehdä etätöitä jatkossa, ja jopa puolet harkitsisi työpaikan vaihtoa, jos etätöiden tekeminen ei olisi mahdollista.
”Etätyöt ovat tulleet jäädäkseen, vaikka niiden tekeminen on vähentynyt. Etätöitä tehdään edelleen laajasti ja etänä työskentelyllä koetaan olevan monia positiivisia vaikutuksia”, Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen sanoo.
Etätyön vaikutukset ovat pääasiassa myönteisiä. Kyselyyn vastanneet raportoivat etätyön lisänneen työtyytyväisyyttä, työn mielekkyyttä, työn itsenäisyyttä, työn tuottavuutta ja oman työn hallintaa. Lisäksi etätyön tekemisen arvioidaan vähentäneen stressiä, sairauspoissaoloja sekä perhearkeen liittyviä ongelmia. Vaikka etätöiden koetaan vähentävän sairauspoissaoloja, ne ovat hieman kasvaneet edellisestä mittauksesta.
Minimipalkkalaki ja yleinen ansioturva
Gallupiin vastanneista merkittävä osa, 43 %, kannattaa minimipalkkalakia ja 19 % vastustaa sitä. 39 % taas ei osaa vastata kysymykseen. Innokkaimmin lakia kannattavat naiset ja yli 55-vuotiaat. Myös työntekijät ja työttömät suhtautuvat lakiin muita ryhmiä myönteisemmin.
Suomessa ei ole laissa säädettyä minimipalkkaa, kuten useimmissa muissa EU-maissa. Suomen Yrittäjien mukaan minimipalkkalaki selkeyttäisi niiden ihmisten tilannetta, jotka ovat työehtosopimusten ulkopuolella.
”Minimipalkkalaki olisi hyvä keino lisätä turvaa työelämässä, vähentää väärinkäytöksiä sekä luoda selkeät pelisäännöt”, Mikael Pentikäinen sanoo.
Suomalaiset kannattavat laajasti yleistä ansioturvaa
Työelämässä olevat kannattavat laajasti yleistä ansioturvaa. Heistä 42 % pitää yleistä ansioturvaa hyvää asiana, sillä se antaisi ansiosidonnaisen turvan myös niille, jotka eivät ole työttömyyskassojen jäseniä. Alle kolmannes (31 %) taas pitää ideaa huonona. Etenkin nuoret ja ammattiliittoihin kuulumattomat haluavat uudistaa järjestelmää niin, että myös työttömyyskassan ulkopuolelle jäävät saisivat ansioturvan.
”Nykymalli kohtelee huonosti eritoten hauraimmassa työmarkkina-asemassa olevia, jotka ovat usein nuoria. Moni myös luulee, että liiton jäsenyys tuo ansioturvan, eikä tätä väärää käsitystä välttämättä haluta laajalti edes oikoa”, Harri Hellstén sanoo.
Lakot ja työvoimapulan helpottaminen
Työelämässä olevien suhtautuminen lakkoihin on muuttunut. Uusimmassa kyselyssä 38 % oli sitä mieltä, että Suomessa on liikaa lakkoja. Osuus on noussut huomattavasti parin vuoden aikana, sillä alkuvuodesta 2023 vastaava luku oli 22 %.
”Ihmiset ymmärtävät, että lakot aiheuttavat taloudellisia menetyksiä ja haittaavat yrityksiä sekä koko taloutta”, Pentikäinen arvioi.
Lakkojen määrää pitävät liian suurena etenkin miehet, yli 55-vuotiaat, johtavassa asemassa olevat tai ylemmät toimihenkilöt, yrittäjät sekä ammattiliittoihin kuulumattomat. Myönteisimmin lakkoihin suhtaudutaan järjestöissä, kunnissa ja niiden yhtiöissä sekä hyvinvointialueilla.
”Julkisella sektorilla ollaan lakkomyönteisempiä. Moni ehkä arvioi, että lakot eivät kaada julkista sektoria, vaikka aiheuttavat ongelmia, mutta yrityksen ne voivat pahimmillaan kaataa”, Pentikäinen sanoo.
Lisää opiskelupaikkoja ja uudistuksia oppisopimuksiin toivotaan
Vastaajien mielestä työvoimapula-aloilla tarvitaan opiskelupaikkojen lisäämistä, oppisopimusjärjestelmän uudistamista sekä palkan sivukulujen alentamista. Vastaajien mielestä työpaikat voisivat pyrkiä helpottamaan työvoimapulaa nostamalla palkkoja, tarjoamalla harjoittelupaikkoja, kehittämällä johtamista sekä lisäämällä oppilaitosyhteistyötä.
”Ihmiset uskovat konkreettisiin ja arjen tason toimiin, kuten palkankorotuksiin, harjoittelumahdollisuuksiin ja parempaan johtamiseen. Sen sijaan esimerkiksi vuokratyövoima tai brändityö eivät juuri herätä luottamusta ratkaisuina”, Suomen Yrittäjien pääekonomisti Juhana Brotherus kommentoi.