Varman työkykykyselyiden mukaan jopa lähes 40 prosenttia työntekijöistä kokee työssään merkittävää kognitiivista kuormitusta. Merkittävää fyysistä kuormitusta työssään kokee reilu viidennes vastaajista. Työntekijöiden työkyky on keskimäärin hyvällä tasolla, mutta silti noin joka neljäs arvioi työkykynsä korkeintaan kohtalaiseksi. Tulokset käyvät ilmi Varman asiakasorganisaatioilleen tekemistä kyselyistä, jotka on tehty vuosina 2023–2025 ja joihin tuli lähes 32 000 vastausta.
Työn kuormitustekijöissä korostui etenkin kognitiivinen kuormitus. Eniten kognitiivista kuormitusta koetaan hoiva- ja sosiaalityössä, asiantuntija- sekä asiakaspalvelu- ja toimistotyössä. Sitä aiheuttavat esimerkiksi tietotulva ja keskeytykset. Varman tutkimuspäällikkö Auli Airilan mukaan rasitusta voitaisiin vähentää kehittämällä työn organisointia ja sopimalla pelisäännöistä työn tekemisen tavoille ja ajan hallinnalle.
Työkyky keskimäärin hyvällä tasolla
Varman analyysin mukaan työn voimavarat, jotka motivoivat ja edistävät työn sujuvuutta, ovat keskimäärin hyvällä tasolla. Voimavaroja ovat esimerkiksi työn merkityksellisyys, vaikutusmahdollisuudet ja selkeät tavoitteet. Ne ovat jopa hieman vahvistuneet kolmen vuoden aikana. Suurin osa vastaajista koki työnsä merkitykselliseksi, sopivan haastavaksi ja mielenkiintoiseksi. Myös työkyky on keskimäärin hyvällä tasolla, vaikka noin joka neljäs arvioi työkykynsä korkeintaan kohtalaiseksi.
Työpaikalla kannattaakin panostaa työn erilaisten kuormitustekijöiden hallintaan ja vähentämiseen sekä samanaikaisesti työn voimavarojen vahvistamiseen. Lisäksi työkyvyn haasteisiin on tärkeää reagoida varhaisessa vaiheessa.
Heikoimman arvion omasta työkyvystään antoivat ikäryhmittäin tarkasteltuna yli 55-vuotiaat ja parhaan alle 25-vuotiaat. Ammattialoittain tarkasteltuna työkykynsä arvioivat muita paremmaksi johtotehtävissä työskentelevät ja muita heikommaksi fyysistä työtä tekevät, kuten rakennusalalla ja hoiva-alalla työskentelevät.
Heikko työkyky ennakoi sairauspoissaoloja ja joskus jopa pysyvää työkyvyttömyyttä. Sen vuoksi työnantajien on tärkeää ymmärtää työntekijöiden työkykyä ja työn kuormitusta, jotta näihin haasteisiin pystytään reagoimaan mahdollisimman varhain.
Työnantaja voi vaikuttaa työkykyyn
Varman mukaan työoloilla on merkitystä työkykyyn. Siksi työpaikan tekemillä toimilla voidaan vaikuttaa työkykyyn. Erilaisten kuormitustekijöiden hallintaan ja vähentämiseen kannattaa panostaa. Samalla on hyvä vahvistaa työn voimavaroja.
Työpaikoilla voidaan esimerkiksi
- kohtuullistaa työn vaatimuksia
- panostaa vaikutusmahdollisuuksiin, työn tavoitteisiin ja organisointiin
- vahvistaa työn merkityksellisyyttä ja mielenkiintoisuutta
- varmistaa, että esihenkilöltä ja työkavereilta saatu tuki on riittävää.
Miksi kuormitustekijöihin kannattaa suhtautua tosissaan?
Työn kuormitustekijöiden vähentäminen edistää työkykyä ja tukee suorituskykyä. Paremmalla työkyvyllä taas on positiivisia vaikutuksia esimerkiksi sitoutumiseen, työn laatuun ja innovointiin. Pitkittynyt kuormitus voi johtaa esimerkiksi sairauspoissaoloihin, tuottavuuden vähentymiseen tai pahimmillaan jopa työkyvyttömyyseläkkeelle. Lisäksi haitallinen kuormitus voi lisätä halukkuutta vaihtaa työpaikkaa.
Fyysiset kuormitustekijät
Työn fyysinen kuormitus tarkoittaa tuki- ja liikuntaelimistöön sekä hengitys- ja verenkiertoelimistöön kohdistuvaa kuormitusta. Tällaista rasitusta syntyy esimerkiksi käsin tehtävistä nostoista tai siirroista, hankalista työasennoista, toistuvista liikkeistä sekä seisomisesta ja runsaasta kävelystä. Myös melu, tärinä ja riittämätön tauotus voivat lisätä fyysistä kuormitusta.
Liiallista fyysistä kuormitusta ja työtapaturmia voidaan ehkäistä esimerkiksi huolellisella perehdytyksellä. Perehdytyksen aikana pystytään tunnistamaan kuormittavuuteen vaikuttavia seikkoja sekä opastamaan työvälineiden oikeaoppiseen käyttöön. Näitä asioita on myös hyvä kerrata ajoittain.
Myös hyvä työergonomia keventää kuormitusta ja ennaltaehkäisee vaivoja. Työtilat ja työvälineet on syytä kehittää työntekijöiden tarpeisiin sopiviksi. Työskentelytapojen pitäisi aiheuttaa mahdollisimman vähän fyysistä kuormitusta. Istumatyössä ergonomisesti suunniteltu työpiste vähentää erityisesti niska-hartiaseudun ja raajojen rasitusta. Haitallista kuormitusta ehkäisevät myös esimerkiksi säädettävät työpöydät ja -tuolit sekä sopiva valaistus.
Olennaista on työasentojen vaihtelevuus. Paras työasento on aina seuraava asento.”
Tärkeää on huomioida myös riittävä tauotus ja palautumisaika. Fyysisissä ammateissa käytetään usein työkiertoa, eli työtehtävät vaihtuvat tietyn ajan välein. Tämä ehkäisee yksipuolista kuormitusta. Myös riittävä tauotus on tärkeää, sillä se auttaa kehoa palautumaan työpäivien aikana. Taukojen aikana voi vaikkapa verrytellä kevyesti, jotta keho saa erilaista liikettä vastapainona työlle.
Työturvallisuuskeskuksen mukaan hyvällä työpisteellä on esimerkiksi seuraavia ominaisuuksia:
- Työasento on tasapainoinen ja sitä voi vaihdella vapaasti.
- Työtekijän yksilölliset mitat on otettu huomioon.
- Laitteita on helppo käyttää, eikä niiden käyttäminen vaadi liikaa voimaa.
- Työtilat sallivat kommunikoinnin muiden työntekijöiden kanssa.
- Valaistus, lämpötila ja muut ympäristötekijät ovat sopivia.
- Työpiste on helppo siivota.
- Työpisteellä ei ole tapaturmia aiheuttavia tekijöitä.
Psykososiaaliset kuormitustekijät
Psykososiaalinen kuormitus voi liittyä esimerkiksi johtamiseen, työjärjestelyihin, työn sisältöön tai työyhteisön toimintaan. Työstä aiheutuva paine, liiallinen vastuu, keskeytykset, hankalat vuorovaikutustilanteet tai työn ja vapaa-ajan yhteensovittamisen haasteet voivat aiheuttaa kuormitusta. Kuormitustekijät vaihtelevat työstä riippuen. Tärkeintä on tunnistaa haitalliset tekijät ja pyrkiä vaikuttamaan niihin.
Psykososiaaliset ja fyysiset kuormitustekijät voivat olla yhteydessä toisiinsa. Esimerkiksi epäsäännölliset työajat ja kiire lisäävät molempia. Fyysisestä työstä aiheutuvat kivut voivat vaikuttaa myös mielen hyvinvointiin. Lisäksi pitkittynyt stressi voi heikentää immuunijärjestelmää ja siten lisätä alttiutta fyysisille sairauksille.
Kun kuormitustekijöihin puututaan ajoissa, työstressiä voidaan vähentää. Kuormitusta aiheuttavat tekijät voidaan tunnistaa esimerkiksi työntekijöiden palautteen perusteella, työyhteisön keskusteluilla tai työterveyshuollon tekemillä selvityksillä. Tärkeintä on työntekijöiden kuuleminen.
Työturvallisuuskeskuksen mukaan työpaikka voi tukea työhyvinvointia esimerkiksi seuraavilla tavoilla:
- Joustamalla työajoissa
- Luomalla toimivat palaverikäytännöt
- Tarjoamalla turvalliset työolosuhteet ja työvälineet
- Seuraamalla ja kehittämällä ammatillista osaamista
- Käymällä kehityskeskusteluja
Muuttuvassa työelämässä myös kuormitustekijät muuttuvat
Työelämä on murroksessa ja samalla kuormitustekijätkin muuttuvat. Varman mukaan työelämän epävarmuus ei ole vähentymässä. Tekoäly, digitalisaatio, ilmastonmuutos ja muut suuret mullistukset muuttavat elinkeinorakennetta ja yritysten toimintaedellytyksiä. Vanhoja töitä katoaa muutosten myötä ja uusia syntyy.
Suuret muutokset edellyttävät työntekijöiltä aina vain uudenlaisia valmiuksia sekä kykyä oppia jatkuvasti uutta. Tämä voi olla kuormittavaa. Rutiininomaiset työtehtävät ovat pitkälti kadonneet, mikä voi keventää työkuormaa. Toisaalta kuitenkin ihmisten hoidettavaksi jäävät nyt usein haastavat ongelmanratkaisut ja aivotyötä vaativat tehtävät, eli psykososiaalinen kuormitus kasvaa.
Lisäksi etätyö saattaa hämärtää työn ja vapaa-ajan rajaa, mikä jälleen kasvattaa psykososiaalista kuormaa. Toisinaan työntekijän voi olla vaikea tunnistaa, milloin työaika alkaa ja päättyy. Tällöin päivät saattavat venyä jatkuvasti. Etätyö voi kuitenkin myös edistää työhyvinvointia ja helpottaa työn ja muun elämän yhteensovittamista.