Tuoreen Yrittäjägallupin mukaan pienten ja keskisuurten yritysten rekrytointinäkymät ovat valoisat: 22 prosenttia pk-yrityksistä suunnittelee uusien töntekijöiden palkkaamista seuraavan vuoden aikana. Positiivisinta vire on yli kymmenen henkilöä työllistävillä yrityksillä, joista peräti 62 prosenttia aikoo lisätä henkilöstöään.
Itäinen Suomi erottuu edukseen
Alueelliset erot rekrytointihalukkuudessa ovat huomattavia. Itäinen Suomi on noussut esiin erityisen aktiivisena rekrytoijana, mikä voidaan tulkita myönteiseksi signaaliksi alueen taloudellisesta vireestä. Vaikka itäinen Suomi on kohdannut taloudellisia haasteita muun muassa geopoliittisen sijaintinsa vuoksi, pk-yritysten rekrytointihalukkuus viittaa siihen, että usko kasvuun ja liiketoiminnan kehittymiseen on vahvistumassa.
Työmarkkinauudistukset kannustavat rekrytointiin
Pk-yritysten rekrytointihalukkuuden taustalla nähdään myös hallituksen ajamat työmarkkinauudistukset. Erityisesti henkilöperusteisen irtisanomisen ja määräaikaisten työsopimusten helpottaminen ovat toimenpiteitä, joiden arvioidaan madaltavan työllistämisen kynnystä. Nämä muutokset voivat lisätä yrittäjien luottamusta siihen, että uusien töntekijöiden palkkaaminen ei ole kohtuuton riski, ja siten rohkaista heitä investoimaan henkilöstöresursseihin.
Tällaiset uudistukset ovat erityisen tärkeitä nuorten ja heikommassa asemassa olevien työmarkkinaosallistujien kannalta, sillä ne voivat avata uusia väyliä työelämään.
Verkostot ohittavat julkiset palvelut
Merkittävä muutos näkyy myös siitä, mistä pk-yritykset etsivät uusia töntekijöitä. Kollegat ja tuttavat ovat nousseet keskeisimmäksi rekrytointikanavaksi, ja niiden merkitys on kasvanut huomattavasti vuoden alusta. Tämä kertoo luottamuksesta henkilökohtaisiin suosituksiin sekä siitä, että monia avoimia paikkoja ei koskaan julkaista julkisissa palveluissa tai rekrytointiportaaleissa.
Samanaikaisesti julkisten työllisyyspalveluiden käyttö on selvässä laskussa. Vain yhdeksän prosenttia pk-yrityksistä hyödyntää niitä rekrytoinnissa, ja tyytyväisyys palveluiden toimivuuteen on laskenut selkeästi. Tämä on huolestuttava viesti kunnallisille työvoimapalveluille, jotka ovat saaneet uutta vastuuta työvoimapolitiikan kentällä.
Pk-yritykset ovat elintärkeitä työllistäjiä Suomessa, ja niiden toimintaedellytyksiä tulisi vahvistaa erityisesti rekrytointiprosesseissa. Tämä tarkoittaa sekä työmarkkinalainsäädännön kehittämistä että rekrytointikanavien monipuolistamista ja tehostamista. Julkisten palveluiden on vastattava siihen haasteeseen, että yksityiset verkostot ja digitaaliset alustat ovat tulleet entistä keskeisemmiksi toimijoiksi rekrytointimarkkinassa.
Yrittäjägallup toimii tässä suhteessa herätyskellona: yritykset ovat valmiita palkkaamaan, mutta he tarvitsevat joustavat ja tehokkaat työkalut tuekseen. Työllistämisen ekosysteemin on muututtava yritysystävällisemmäksi, jotta Suomi voi vastata työllisyysasteen nostamisen haasteisiin.