Uuden yritysbarometrin mukaan pk-yritysten suhdanneodotukset ovat pysyneet lähes ennallaan viime syksystä, mutta odotukset ovat kuitenkin paremmat kuin vuosi sitten. Yritysten näkymiä ovat tukeneet korkojen lasku ja madaltunut inflaatio. Erityisesti kaupan alan haastava tilanne on helpottumassa vähitellen.
Yhtä moni pk-yritys odottaa taloudellisen tilanteen paranevan kuin odottaa sen heikentyvän. Talouden suuntaan vaikuttavat paljon muun muassa korkotason lasku ja yksityisen kulutuksen elpyminen. Kumpaankin liittyy epävarmuuksia.
”Talouden epävarmuudesta huolimatta pk-yritysten suhdanneodotukset ovat pysyneet ennallaan viime syksystä. Pidän barometrin tuloksia rohkaisevina näinkin poikkeuksellisina aikoina”, elinkeinoministeri Wille Rydman kommentoi.
Ei investointihaluja, työvoimasta pidetään kiinni
Pk-yritysten investointihalukkuus on edelleen vaatimatonta kaikilla toimialoilla. Rekrytointiaikeet eivät kuitenkaan ole juuri vähentyneet viime syksystä. Pk-yrityksistä 14 prosenttia aikoo lisätä henkilökuntaa ja 12 prosenttia vähentää sitä. Suurin osa, 73 prosenttia, aikoo säilyttää henkilöstömäärän nykyisellään.
Suomen Yrittäjien johtaja, pääekonomisti Juhana Brotherus arvioi, että työllisyyden laaja-alaista toipumista joudutaan odottamaan ainakin vuoden 2025 loppupuolelle. Ennen kestävämpää käännettä kasvussa ja kysynnässä yritykset ovat varovaisia uusien työntekijöiden palkkaamisessa.
Moni yritys on myös huolissaan osaavan työvoiman puutteesta. Kainuun ELY-keskuksen mukaan suhdanteiden koheneminen johtaa nopeasti osaajapulaan. Erityisesti osa-aikaisten työntekijöiden palkkaaminen on haastavaa. Lapissa osaavan työvoiman saatavuus on merkittävä kasvun este.
Pohjanmaalla ja Keski-Pohjanmaalla yli puolet yrityksistä kokee, että työvoiman saatavuus rajoittaa kasvua jonkin verran. Toisaalta huomattava osa alueen yrityksistä ei edes koe tarvetta työllistää tällä hetkellä. Osa vastaajista kertoo sen sijaan joutuvansa sopeuttamaan toimintaansa esimerkiksi lomautuksilla ja työaikajärjestelyillä. Irtisanomiset ovat kolmanneksi yleisin sopeutustoimi.
Tarvitaan lisää kasvuhakuisuutta
Jo pitkään pk-yritysten kasvuhakuisuus on ollut laskussa, mutta nyt luvuissa näkyy vakautumisen merkkejä. Barometrin mukaan yli kolmannes pk-yrityksistä on kasvuhakuisia voimakkaasti tai mahdollisuuksien mukaan. Voimakkaasti kasvuhakuisten yritysten osuus on kohonnut hieman vuoden takaisista lukemista. Silti kasvuhakuisuus on vaatimatonta aiempiin vuosiin verrattuna.
Tuoreempien, vuoden 2019 jälkeen perustettujen yritysten tulevaisuudennäkymät ovat kuitenkin onneksi säilyneet vahvoina. Kasvuyritysten rooli on tärkeä kokonaisuuden kannalta, sillä usein ne kehittävät uusia innovaatioita sekä toimivat kasvun moottoreina muille yrityksille. Lisäksi niiden joukosta nousee kaivattuja kansainvälisiä huippuyrityksiä.
Digitalisaatio kiihtyy, tekoälyn käyttö yleistyy
Tekoälyä ja muita digitaalisia työkaluja käytetään aiempaa enemmän. Valtaosalla yrityksistä on omat nettisivut ja sosiaalisen median tili tai tilejä. Kyselyn mukaan liiketoiminnan digitalisoituminen auttaa etenkin yrityskuvan vahvistamisessa, uusien asiakasryhmien tavoittamisessa sekä asiakaspalvelun ja kannattavuuden parantamisessa.
Noin joka kolmas pk-yritys katsoo, että tekoälyn käyttö on yrityksen toiminnan kannalta ajankohtaista nyt tai seuraavan vuoden aikana. Noin kymmenes yrityksistä kertoo käyttävänsä jo tekoälyä säännöllisesti ja hieman alle kolmannes satunnaisesti. Eniten tekoälyä käytetään kielikäännösten tekemiseen ja ideoinnin apuna. Sitä käytetään paljon myös viestintään sekä markkinoinnin tai myynnin kasvattamiseen.
Tiedon ja osaamisen puute hidastaa tekoälyn käyttöönottoa yrityksissä. On kuitenkin käynnissä esimerkiksi erilaisia yrityskehittämisen hankkeita, jotka antavat mahdollisuuksia digiosaamisen vahvistamiseen.
Elinkeinoministeri Rydman uskoo, että tekoälyn yleistyminen parantaa suomalaisten yritysten kilpailukykyä pitkällä aikavälillä. Myös Brotherus on toiveikas sen suhteen, että tekoälyloikka lisää tuottavuutta.
Yritysten rahoituksen saatavuudessa haasteita
Syksyn barometrissa peräti 38 prosenttia yrityksistä ilmoitti, ettei ole saanut tai hakenut rahoitusta tarpeesta huolimatta. Keväällä 2021 luku oli 25 prosenttia. Rahoituksen saatavuuteen vaikuttavat yrityksen taloudellisen tilanteen lisäksi yrityksen koko, kehitysvaihe ja sijainti.
Yhä useammin Finnveraa vaaditaan yrityslainan takaajaksi. Voimakkaasti kasvuhakuisilla pk-yrityksillä jopa 67 prosentilla pankkilainan saaminen edellytti Finnveran takausta. Finnveran liiketoimintajohtajan Juha Ketolan mukaan takausten roolin kasvu kertoo rahoitusalan sääntelyn muutoksista. Osa pk-yrityksistä ei kuitenkaan saa pankista rahoitusta edes Finnveran takauksella, mikä saattaa rajoittaa yritysten kasvua. Finnveran tavoite on löytää rahoitusratkaisu yhdessä pankkien kanssa, mutta tarvittaessa se tarjoaa yrityksille myös suoria lainoja.
Omistajavaihdoksia Kainuussa
Pk-yritysbarometrin mukaan Kainuussa on muuta maata enemmän omistajanvaihdoksia suunnittelevia yrityksiä. Kainuussa onkin tehty viime vuonna useita toimia omistajanvaihdosten edistämiseksi. Niiden avulla on tuotu esille omistajanvaihdoksiin liittyviä palveluita ja mahdollisuuksia sekä lisätty tietoisuutta aiheesta.
Lappi poikkeaa muusta maasta sekä vahvuuksissa että haasteissa
Yritysbarometrissa Lapin lukemat ovat monelta osin muusta maasta poikkeavat. Lapin yrityksissä näkymät olivat positiivisia myös silloin, kun muu maa oli voimakkaasti negatiivisen puolella. Vuosi sitten julkaistussa barometrissä lappilaisten näkymät olivat maan parhaat, ja uusimassa barometrissä ne ovat jo neljättä kertaa putkeen positiivisia.
Viime syksynä teollisuus oli ainut toimiala, jossa näkymät olivat negatiiviset. Nousu on ollut merkittävä, sillä nyt teollisuuden yrityksistä jopa 43 prosenttia näkee tulevaisuuden positiivisena. Näkymät ovat myönteiset myös kaikilla palvelualoilla, rakentamisessa ja kaupan aloilla.
Paljon vientiä
Lapissa harjoitetaan enemmän vientiä kuin muualla Suomessa, ja yksittäisten yritysten liikevaihdosta viennin osuus on maan keskiarvoa korkeampi. Tavaraa viedään paljon muihin Pohjoismaihin, joten Yhdysvaltojen mahdolliset tullit eivät välttämättä vaikuta niin paljon lappilaisiin yrityksiin. Lisäksi yksi Lapin tärkeimmistä elinkeinoista on tietysti matkailu, jota tullit eivät koske.
Henkilöstömäärään ei tulossa merkittäviä muutoksia
Lapin yrityksistä lähes 80 prosenttia odottaa henkilöstömäärän pysyvän nykyisellä tasolla. Määrän kasvua sen sijaan ennakoi noin 10 prosenttia. Toimialoista teollisuudessa on myönteisimmät näkymät työllistämisen suhteen.
Alle kolmannes yrityksistä kertoo, ettei heillä ole tarvetta työllistää, ja lähes yhtä moni arvioi, että osaavaa työvoimaa ei ole saatavilla. Osaavan työvoiman saatavuus koetaankin Lapissa muuta maata haastavammaksi. Tämä heijastuu myös yritysten kasvun mahdollisuuksiin, sillä kyselyyn vastanneista yrityksistä reilusti yli puolet arvioi osaavan työvoiman puutteen rajoittavan kasvua jonkin verran tai olevan merkittävä este kasvulle.
Rahoitusta aiotaan hakea investointeihin
Tulevan vuoden aikana 20 prosenttia Lapin yrityksistä aikoo hakea ulkopuolista rahoitusta. Rahoitustarve kohdistuu uusiin investointeihin, mikä tukee yritysten uudistumis- ja kasvuponnisteluja. Lapissa rahoituksen saamisen ehdot eivät vaikuta hidastavan hankkeiden toteutumista. Vain 8 prosenttia vastaajista kertoi, että hanke ei toteutunut rahoituksen puutteen vuoksi, mikä on merkittävästi matalampi luku muuhun maahan verrattuna.
Finnveran aluepäällikkö Risto Koskiniemen mukaan Lapissa on menossa jonkinlainen investointibuumi, jota vetää matkailun kova kasvu. Yritykset osaavat hakea rahoitusta pankkien lisäksi esimerkiksi ELY-keskuksesta ja rahoitusyhtiöistä.
Digitaaliset palvelut nähdään mahdollisuutena
Joka viidenneltä lappilaiselta pk-yritykseltä puuttuu omat nettisivut. Lappilaiset yritykset näkevät kuitenkin toiminnan digitalisoitumisessa mahdollisuuksia muuta maata enemmän. Pitkien etäisyyksien maakunnassa joihinkin mahdollisuuksiin on helpompi tarttua digitaalisesti kuin fyysisesti. Isoimpana mahdollisuutena pidetään uusien asiakasryhmien tavoittamista. Lisäksi digitalisaation odotetaan vahvistavan yrityskuvaa ja parantavan asiakaspalvelua.
Tekoälyä ei pidetä kovin relevanttina omalle liiketoiminnalle. Puolet lappilaisista pk-yrityksistä ei pidä sitä tärkeänä ja samoin puolet vastaajista ei näe generatiivisen tekoälyn hyödyttävän liiketoimintaansa. Kuten myös muualla Suomessa, Lapissakin suurimmaksi esteeksi tekoälyn käytölle nousee tiedon ja osaamisen puute.
Mikä pk-yritysbarometri?
Pk-yritysbarometri kuvaa pienten ja keskisuurten yritysten toimintaa sekä taloudellista toimintaympäristöä. Se toteutetaan kaksi kertaa vuodessa Suomen Yrittäjien, Finnveran ja työ- ja elinkeinoministeriön toimesta. Vuoden 2025 ensimmäiseen yritysbarometriin vastasi yhteensä 4 553 pk-yritystä. Vastausaika oli joulukuun 2024 puolivälistä tammikuun 2025 puoliväliin.
