Suomen startup-yhteisö on ilmaissut pettymyksensä hallituksen päätökseen leikata Business Finlandin innovaatiorahoitusta. Yhteisön mukaan leikkaukset osuvat kriittiseen hetkeen, jolloin suomalaisyritysten tutkimus- ja kehitysinvestoinnit ovat voimakkaassa kasvussa, ja ne uhkaavat estää monia lupaavia innovaatioita kehittymästä valmiiksi tuotteiksi asti.
Vuonna 2021 perustettu Suomen startup-yhteisö on edunvalvontajärjestö, jonka tavoitteena on nostaa startup-yritykset Suomen talouden uudeksi tukijalaksi metsä- ja metalliteollisuuden rinnalle vuoteen 2030 mennessä. Yhteisön mukaan nyt tehdyt leikkaukset ovat suorassa ristiriidassa tämän tavoitteen kanssa.
Julkinen rahoitus kriittistä kaupallistamisen alkuvaiheessa
Erityisen huolissaan yhteisö on Business Finlandin varhaisen vaiheen rahoitusmuodoista, kuten Tempo-rahoituksesta ja Nuoret innovatiiviset yritykset (NIY) -ohjelmasta. Myöntövaltuuksien leikkausten vuoksi NIY-ohjelma on jo jouduttu keskeyttämään kuluvalta vuodelta.
Kyseessä ovat kaksi keskeistä julkista rahoitusinstrumenttia, jotka on suunnattu eri vaiheissa oleville alle viisivuotiaille startup-yrityksille. Tempo-rahoitus on suunnattu kaikkein varhaisimpaan vaiheeseen, ja se on enintään 60 000 euron avustus, joka kattaa 75 % projektin kustannuksista. Sen avulla yritys voi testata täysin uutta tuote- tai palveluideaa ja kartoittaa sen kysyntää kansainvälisillä markkinoilla. NIY-ohjelma on puolestaan suunnattu jo selvästi pidemmällä oleville, merkittävää kasvupotentiaalia osoittaneille startupeille, joilla on usein jo liikevaihtoa ja näyttöä kansainvälisestä liiketoiminnasta. Se on monivaiheinen ohjelma, joka voi tarjota yhteensä jopa miljoonan euron rahoituksen, joka nykyisin myönnetään kokonaan avustuksina.
”Business Finlandin Tempo ja Nuoret Innovatiiviset Yritykset-rahoitus ovat Suomen innovaatio- ja kasvupolitiikan vaikuttavimpien instrumenttien joukossa. Ne ovat suunniteltu varhaisen vaiheen yrityksille, joiden tuotteen, palvelun tai liiketoimintamallin potentiaali on suuri, mutta joiden riskitaso on vielä korkea. Juuri tässä vaiheessa julkisen rahoituksen rooli on korvaamaton”, vaatii Suomen startup-yhteisön toimitusjohtaja Riikka Pakarinen.
Innovaatiotoiminnalla tarkoitetaan tutkimustiedon kaupallistamista. Tämä on vaihe, jossa pienikin julkinen tuki voi olla ratkaiseva. Pakarisen mukaan esimerkiksi Tempo-rahoituksen kaltainen tuki auttaa yrityksiä validoimaan markkinaa, kokeilemaan ratkaisuja ja rakentamaan ensimmäisiä asiakassuhteita. Ilman sitä moni innovaatio ei koskaan etenisi vaiheeseen, jossa se voisi houkutella yksityisiä pääomasijoituksia.
”Tempo ei ole täten kulu. Se on strateginen sijoitus Suomen talouden tulevaan kasvuun”, Pakarinen perustelee.
Ristiriita T&K-panostusten kanssa
Päätös leikkauksista on hämmentävä, sillä tutkimus- ja kehitysinvestoinnit ovat Suomessa olleet kasvussa jo kahdeksan vuoden ajan. Pelkästään kotimaiset startupit investoivat Tutkimus- ja kehittämistoimintaan noin 800 miljoonaa euroa vuonna 2023.
”Tästä noin 260 miljoonaa euroa kohdistuu niin sanottuihin deeptech-startupeihin, joiden innovaatiot perustuvat pitkän aikavälin tutkimukseen ja teknologiseen kehitykseen”, Pakarinen kertoo. Deeptechillä termillä viitataan tyypillisesti yrityksiin, joiden teknologia pohjautuu merkittäviin tieteellisiin tai insinööritieteellisiin haasteisiin, kuten tekoälyyn, bioteknologiaan tai kvanttitietokoneisiin. Suomalaisista tunnetuimpia deeptech -yrityksiä ovat esimerkiksi virtuaalitodellisuuslaseja kehittävä Varjo, kvanttitietokoneita rakentava IQM sekä ilmasta proteiinia valmistava Solar Foods.
Yhteisö muistuttaa, että vasta onnistuneen kaupallistamisvaiheen jälkeen nämä tutkimusinvestoinnit alkavat tuottaa tulosta ja talouskasvua. Jos polku tutkimuksesta markkinoille katkaistaan leikkaamalla innovaatiotukea, uhkaa koko T&K-panostusten potentiaali jäädä hyödyntämättä. Pahimmassa tapauksessa lupaavat suomalaiset innovaatiot siirtyvät ulkomaille rahoituksen perässä.