Vientiyritykset ovat tyypillisesti kasvuhakuisempia kuin kaikki yritykset, ja kasvua haetaan uusilta markkinoilta nimen omaan kasvun, ei yksittäisten syiden, vuoksi. Vientiyritykset ottavat kuitenkin kaupoissa isoja riskejä, joista saattaa seurata jopa yrityksen toiminnan vaarantavia luottotappioita. Enimmillään yritykset ovat menettäneet kaupoissa yli 100 000 euroa. Tiedot käyvät ilmi Finnveran, Keskuskauppakamarin ja Kansainvälisen kauppakamari ICC:n teettämästä kyselytutkimuksesta. Kysely teetettiin toukokuussa ja siihen vastasi yli 300 erikokoista vientiyritystä.
Tutkimuksesta selviää, että harva yritys varautuu siihen, että ostaja jättää maksamatta. Moni yritys arvioi mahdollisten luottotappioiden vaarantavan liiketoiminnan pitkäksi aikaa ja tappioiden pelko saattaa olla jopa este viennin aloittamiselle. Silti harva yritys vakuuttaa vientiään esimerkiksi luottovakuutuksella.
Lähde: Finnvera, Vientikaupan rahoitus 2025 -kooste
Luottotappioita on syntynyt vientikaupassa viimeisen kahden vuoden aikana 21 prosentilla vastaajista. Finnveran rahoitusjohtaja Otto Lindstedt muistuttaa, että vahinkoja voisi estää vakuutuksella. Kuitenkin kaikkien viennin suojaustapojen käyttö on laskenut kuuden vuoden takaisesta kyselystä. Lindstedtin mukaan on hyvä, että yrityksillä on halu kasvaa viennillä, mutta nyt yritykset ottavat kohtuuttomia riskejä.
Kyselyyn vastanneista moni arvioi, että maailmantalouden epävarmuus ja kauppasotien uhka ovat vaikeuttaneet vientiä. Lisäksi Suomen talouskasvun taittuminen on vähentänyt monen yrityksen halukkuutta toteuttaa uusia vientihankkeita. Silti noin puolet kyselyyn vastanneista suunnittelee vientiä uusille markkinoille saadakseen kasvua. Uusia markkinoita hakevat eniten teollisuuden ja kaupan alan yritykset sekä liikevaihdoltaan pienemmät yritykset. Tämä kertoo siitä, että Suomesta ei uskota löytyvän riittävästi kasvua.
Ostajarahoitusta ei osata hyödyntää
Suurin osa kyselyyn vastanneista yrityksistä myy tuotteensa ulkomaille ennakkomaksulla. Vaikka viennissä on maailmalla yleistynyt kauppatapa, jossa vientiyritys tarjoaa tuotteensa ohessa ostajalle rahoitusratkaisua, harva yritys tuntee tätä vaihtoehtoa tai on hyödyntänyt Finnveran tai pankkien ostajaluottoja. Kaupat saattavat jäädä jopa tekemättä, jos ostaja ei saa rahoitustaan järjestettyä tai saa paremman rahoitustarjouksen toiselta viejältä.
Etenkin voimakkaasti kasvuhaluisilta yrityksiltä on jäänyt vuoden aikana tärkeitä vientikauppoja toteutumatta rahoitukseen tai luottoriskin hallintaan liittyvistä syistä. Yleisin syy on, ettei ostaja saanut rahoitusta järjestymään.”
Keskuskauppakamarin kansainvälisten asioiden johtaja ja ICC Suomen maajohtaja Päivi Pohjanheimo toteaa, että rahoitusosaamisen vahvistaminen vientiyrityksissä olisi yksi Suomen kansainvälistä kilpailukykyä tukeva tekijä. Joissakin yrityksissä osaamisvaje tunnistetaankin jo, ja voimakkaasti kasvuhakuisista yrityksistä puolet pitää vientirahoitukseen liittyvää koulutusta tarpeellisena.
Vientiyritysten tai viennin rakenteessa ei ole tapahtunut suurta muutosta kuudessa vuodessa
Toukokuussa toteutettu kysely oli uusinta vuosina 2019 ja 2018 tehdyille vientikaupan rahoitustutkimuksille. Kyselyyn vastanneet ovat pääasiassa pk-yrityksiä, mutta mukana on myös yrityksiä, joiden liikevaihto on yli 300 miljoonaa euroa.
Suomalainen vienti ei ole juurikaan muuttunut viime vuosien aikana. 45 prosentilla vastaajista viennin osuus on vähintään puolet kokonaisliikevaihdosta. 44 prosentilla vientiliikevaihdon arvo on alle kaksi miljoonaa euroa vuodessa, ja yli puolella yksittäisen tavanomaisen vientikaupan arvo on keskimäärin alle 100 000 euroa.
Pohjanheimon mukaan selkein muutos viennin rakenteessa on palveluviennin osuuden kasvu. Se ylsi nyt lähes neljännekseen yritysten viennistä. Kulutushyödykkeiden ja raaka-aineiden tai investointitavaroiden osuudet taas olivat hieman pienentyneet vuodesta 2019.
Tämä kuvaa sitä, että kasvava osuus esimerkiksi konepajojen viennistä on nykyisin tuotteen oheen liittyviä palveluja. Toki uusiakin vientialoja on noussut, kuten IT-palvelut ja ohjelmistot
Vientiyritykset kamppailevat epävarmuuden ja rahoitusriskien kanssa – tutkimus paljastaa myös uusia mahdollisuuksia
Vuoden 2025 kyselytutkimuksessa yritykset nostivat esiin useita ajankohtaisia vientiin liittyviä huolia, mutta myös mahdollisuuksia. Maailmantalouden epävarmuus on vaikeuttanut vientiä merkittävästi enemmän kuin vuonna 2019. Nyt 51 % on täysin tai melko samaa mieltä siitä, että kauppoja on peruuntunut tai lykkääntynyt. Vuonna 2019 vastaava osuus oli 25 %. Myös Suomen talouden nopean kasvun taittuminen on vähentänyt halukkuutta uusiin vientihankkeisiin ja niihin liittyviin investointeihin. Näin kokee 17 % vastaajista (2019 luku oli 8 %).
Osa yrityksistä näkee kuitenkin myös uusia mahdollisuuksia. Jälleenrakennus Ukrainassa tarjoaa kasvupotentiaalia 32 %:n mielestä, ja asevarustelun kasvu avaa vientimahdollisuuksia 20 %:lle. Vastuullisuus taas nähdään useammin mahdollisuutena kuin rajoitteena, sillä 40 % katsoo sen tuovan enemmän kauppamahdollisuuksia kuin velvoitteita.
Rahoitukseen liittyvät riskit ovat monelle todellisia. Hieman yli puolet (54 %) arvioi, että kauppa voi kaatua rahoituksen puutteeseen. Lähes yhtä moni (49 %) katsoo, että luottotappio voi vaarantaa yrityksen toimintaedellytykset pitkäksi aikaa. Yhteensä 26 % vastaajista arvioi, että viennin aloittamisen suurimmaksi esteeksi nousee maksamattomuuden riski. Luottovakuutusten hyödyistä ollaan eri linjoilla: 36 % (2019: 43 %) on täysin tai melko samaa mieltä siitä, että luottovakuutus auttaa maksuviiveissä ja perinnässä, mutta jopa 31 % (2019: 22 %) ei osaa sanoa kantaansa.