Suomen talous on siirtymässä taantumasta kohti hidasta elpymistä, mutta edessä on edelleen merkittäviä haasteita. Suomen Pankin ennusteen mukaan talous supistuu vuonna 2024 0,5 %, mutta kasvu käynnistyy vuonna 2025 0,8 %:n vauhdilla ja vahvistuu 1,8 %:iin vuonna 2026. Vuonna 2027 kasvu tasaantuu 1,3 %:iin, mikä vastaa pitkän aikavälin kasvumahdollisuuksia.
Yksityinen kulutus elpyy aluksi hitaasti johtuen kuluttajien heikosta luottamuksesta talouteen, kasvavasta työttömyydestä ja kiristyvästä finanssipolitiikasta. Korkojen odotetaan kuitenkin laskevan, mikä tukee kulutusta ja investointeja. Yritysten tuotannolliset investoinnit, kuten rakennukset, koneet ja laitteet, alkavat kasvaa vuonna 2025, mutta asuntorakentamisen elpyminen vie enemmän aikaa.
Viennin osalta takana on kaksi heikkoa vuotta. Vienti piristyy hiljalleen vuodesta 2025 alkaen, kun vientimarkkinoiden taloussuhdanne vahvistuu ja maailmanlaajuinen korkojen lasku lisää Suomen viemien investointitavaroiden kysyntää. Euroalueen vaimea kasvu ja Yhdysvaltain kiristyvä kauppapolitiikka voivat kuitenkin hidastaa viennin kasvua.
Inflaatio on hidastunut Suomessa vuonna 2024 selvästi. Verojen korotukset vaikuttavat kuluttajahintojen nousuun ensi vuonna. Vuosina 2026–2027 talouden suhdanteen vahvistuminen ja kotitalouksien ostovoiman koheneminen pitävät yllä maltillista inflaatiota, joka pysyy alle 2 %:n koko ennustejakson ajan.
Julkinen talous säilyy syvästi alijäämäisenä, vaikka talouskasvu elpyy ja hallituksen sopeutustoimet vahvistavat julkista taloutta. Alijäämä suhteessa BKT:hen heikkenee 4 %:iin vuonna 2024 ja pienenee alle 3 %:iin vasta vuonna 2027. Julkinen velkasuhde kasvaa 87 %:iin vuonna 2027, mikä osoittaa velkaantumisen olevan edelleen kestämättömällä uralla.
Osana säännöllistä valuuttavarannon uudelleenarviointia Suomen Pankki kasvattaa valuuttavarantoaan noin 2 miljardilla eurolla, mikä nostaa sen noin 9 miljardiin euroon. Valuuttavarantoa kasvatetaan ostamalla pääosin Yhdysvaltain dollareita sekä myös Englannin puntia ja Japanin jenejä. Samalla Suomen Pankki myy noin 10 % kultavarannostaan vahvistaakseen varauksiaan lisääntyvää valuuttakurssiriskiä vastaan. Myyntien jälkeen kultavaranto on noin 44 tonnia, arvoltaan noin 3,5 miljardia euroa.
Valuuttavarannon hallussapito ja hoito kuuluvat Suomen Pankin lakisääteisiin tehtäviin. Valuuttavarannolla on keskeinen rooli taloudellisessa valmiudessa tulevaisuuden epävarmuuksien varalta ja varauduttaessa ulkoista maksukykyä heikentäviin kriiseihin. Valuuttakurssiriski on Suomen Pankin rahoitusvarallisuuden merkittävin riski, ja valuuttavarannon kasvu lisää tätä riskiä merkittävästi.
Suomen talouden elpyminen on siis alkamassa, mutta se on hidasta ja epävarmuustekijöitä on paljon. Kuluttajien luottamuksen vahvistaminen, työllisyyden parantaminen ja julkisen talouden tasapainottaminen ovat keskeisiä haasteita tulevina vuosina. Samalla Suomen Pankki varautuu mahdollisiin taloudellisiin kriiseihin kasvattamalla valuuttavarantoaan ja hallitsemalla siihen liittyviä riskejä.
Inflaatio hidastuu, mutta talouden paineet jatkuvat
Suomen talouskamppailussa inflaation hidastuminen ja korkojen lasku tarjoaa hetken hengähdystauon, mutta kokonaiskuva säilyy monimutkaisena. Vaikka kuluttajahintojen nousuvauhti on laantunut, ei tämä yksinään riitä palauttamaan kotitalouksien ostovoimaa, joka on kärsinyt korkeista koroista ja energiakustannusten noususta. Veronkorotusten vaikutukset tulevat edelleen painamaan kotitalouksien kukkaroa, erityisesti vuonna 2025.
Samalla julkisen talouden tilanne vaikuttaa inflaation rakenteellisiin tekijöihin. Vaikka hallituksen sopeutustoimet pyrkivät hillitsemään julkista alijäämää, ne voivat heikentää kotimaista kysyntää lyhyellä aikavälillä. Toisaalta ennustejakson lopulla, vuosina 2026–2027, talouden suhdanteen vahvistuminen ja kotitalouksien ostovoiman kasvu luovat edellytyksiä maltilliselle ja kestävämmälle inflaatiokehitykselle. Tämä edellyttää kuitenkin myös, että kuluttajaluottamus palautuu ja palkkakehitys tukee ostovoiman kasvua ilman, että hintapaineet lähtevät uudelleen kiihtymään.
Inflaation hidastuminen on välttämätön, mutta ei riittävä edellytys talouden elpymiselle. Tulevien vuosien haaste onkin tasapainottaa kasvua niin, että sekä kotitalouksien että yritysten toimintakyky turvataan kiristyvien globaalien talouspaineiden keskellä.
