Tullin ennakkotietojen mukaan Suomen tavaraviennin arvo vuonna 2024 oli 72,2 miljardia euroa. Se on 5,5 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2023. Myös tuonnin arvo laski. Se oli viime vuonna 74,3 miljardia euroa, mikä on 3,3 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2023. Näin ollen viennin määrä on taantunut jo vuoden 1997 tasolle.
Ruotsi nousi suurimmaksi vientimaaksi ja Saksa oli toiseksi suurin. Kumpaankin maahan vientiä oli lähes saman verran, noin 8,1 miljardia euroa. Kolmanneksi suurin tavaravientimaa oli Yhdysvallat, jonka viennin arvo jäi 7 miljardiin euroon. Neljänneksi suurin vientimaa oli edelleen Alankomaat, vaikka vienti sinnekin laski.
Saksa oli suurin tuontimaa
Suurin tuontimaa vuonna 2024 oli Saksa, jonka osuus tavaroiden kokonaistuonnin arvosta oli Tullin ennakkotietojen mukaan 14 prosenttia. Toisena oli Ruotsi, jonka osuus tuonnista oli 11,6 prosenttia. Kolmanneksi suurin tuontimaa oli Kiina 9,9 prosentin osuudella. Vaikka tuonti useista maista väheni, Kiinan tuonnin arvo kasvoi 2,6 prosenttia.
Energiatuotteiden vienti laski, kemian teollisuuden kasvoi
Vuonna 2024 viennin arvoa laski eniten energiatuotteiden vienti, joka laski 25,2 % vuoteen 2023 verrattuna. Energiatuotteita tuotiin 4,9 miljardin arvosta enemmän kuin vietiin. Myös teollisuuden koneiden ja laitteiden sekä kuljetusvälineiden vienti laski reippaasti.
Vuonna 2024 viennin arvoa kasvatti eniten farmaseuttisten tuotteiden vienti (+23,4 % vuoteen 2023 verrattuna). Myös muiden kemiallisten tuotteiden vienti nousi. Metsäteollisuuden tuotteista paperin, pahvin ja puutavaran viennissä tapahtui hienoista kasvua, mutta paperimassan vienti väheni.
Itärajan sulku vaikuttaa
Suomen ulkomaankaupasta 95,3 prosenttia kuljetetaan merikuljetuksina. Maamme satamiin saapuneiden merialusten lukumäärä pysyi vuonna 2024 kutakuinkin vuoden 2023 tasolla. Satamissa oli 28 820 aluskäyntiä, mikä on kuitenkin 22,2 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2019. Lentoliikenne oli maltillisessa kasvussa, mutta jäi edelleen yli viidenneksen vuoden 2019 tasosta.
Venäjältä Suomeen saapuneiden junavaunujen määrä laski 13 prosenttia, eikä itärajaa ylittänyt yksikään kuorma- tai henkilöauto vuonna 2024. Ruotsin rajalla sen sijaan rajaliikenne kasvoi noin 4 prosenttia ja Norjan rajalla yli prosentin.
”Ensin koronapandemian vaikutukset ja sitten Venäjänkaupan romahtaminen ovat vähentäneet merkittävästi Suomen rajaliikennettä”, Tullin tilastojohtaja Olli-Pekka Penttilä kertoo.
Suomen vienti Venäjälle oli vuonna 2024 merkittävästi vähäisempää kuin sitä edellisenä vuonna. Vientiä oli 357,4 miljoonaa euroa, mikä on 46 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2023. Lisäksi Suomen vienti Kazakstaniin laski 55,8 prosenttia. Suomen tuonti Venäjältä oli 900,2 miljoonaa euroa, eli 27,5 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2023.
Suomeen tuodaan Venäjältä edelleen nikkelikiveä ja viedään kuparikiveä. Venäjä on korvannut länsimaista tavaratuontia siirtymällä tuontiin Kiinasta. Suomen vienti Keski-Aasian maihin romahti vuonna 2024, mutta EU-maiden vienti Keski-Aasian maihin on edelleen kaksinkertainen vuoteen 2021 verrattuna.
Tutustu Tullin tilastoihin tarkemmin täällä.
