Elinkeinoelämän valtuuskunnan analyysi peräänkuuluttaa lainsäädännöllistä selkeyttä alustatyön kenttään
Suomen on valmisteltava oma selkeä ja erillinen alustatyölaki osana EU:n alustatyödirektiivin kansallista toimeenpanoa. Elinkeinoelämän valtuuskunnan (EVA) julkaisema analyysi ”Alusta kohdalleen” korostaa, että sekä alustatyön tekijöt että alustayritykset tarvitsevat oikeudellista varmuutta toimintansa suunnitteluun ja toteuttamiseen.
Analyysi nostaa esiin keskeisen ongelman nykytilassa: ilman erillislainsäädäntöä työsuhteen määrittely jää tapauskohtaisen jälkikäteen tapahtuvan arvioinnin varaan, mikä luo epävarmuutta ja riskejä kaikille osapuolille.
Kolme avaintoimenpidettä ehdolla
EVA ehdottaa kolmea keskeistä toimenpidettä, joiden avulla alustatyö voitaisiin saattaa selkeän lainsäädännön piiriin ilman, että nykyiseen työsopimuslakiin täytyy kajota:
Ensinnäkin erillinen alustatyölaki kokoaisi yhteen alustatyötä koskevat oikeudet ja velvoitteet. Toiseksi perustettava työsuhdelautakunta tarjoaisi ennakkoratkaisuja työsuhteen määrityksissä, luoden oikeusvarmuutta ja ennakoitavuutta. Kolmanneksi esitetty työsuhdeolettama suojaisi alustatyön tekijöitä tilanteissa, joissa työssä on havaittavissa selkeitä piirteitä työnantajan ohjauksesta ja valvonnasta.
Samalla EVA muistuttaa, että esimerkiksi viranomaisten harmaan talouden torjuntaan liittyvät toimenpiteet eivät saa automaattisesti johtaa siihen, että alustayritykset katsotaan työnantajiksi. Lain tulisi selkeyttää tämä rajanveto.
Alustatalouden kasvu edellyttää toimintaympäristön vakautta
Alustatalous on Suomessakin merkittävässä kasvussa. Vuosina 2023–2024 suomalaiset alustayritykset ilmoittivat Verohallinnolle välittäneensä alustatyötä peräti 1,7 miljardin euron edestä. Alustat tarjoavat työmahdollisuuksia monille ryhmille, kuten opiskelijoille, maahanmuuttajille ja freelance-ammattilaisille, ja niillä voidaan välittää myös korkeasti koulutettujen, kuten lääkärien, työpanosta.
Näissä olosuhteissa on kriittistä, että Suomi ei luo ylisääntelyä, joka tukahduttaisi innovaation ja yritystoiminnan kehityksen. EVA:n analyysi peräänkuuluttaa lainsäädäntöä, joka mahdollistaa alustatyön tekemisen myös itsenäisinä yrittäjinä ja luo edellytykset uusien liiketoimintamallien kokeilemiselle.
EVA:n johtava veroasiantuntija Emmiliina Kujanpää ja OTK Nikolas Elomaa kirjoittavat analyysissaan vahvan viestin: alustatyö on täällä jäädäkseen, ja se tarvitsee toimivan lainsäädännöllisen kehyksen, joka yhdistää oikeudenmukaisuuden, selkeyden ja kasvun mahdollisuudet.
Kilpailukyvyn säilyttäminen kansainvälisessä kontekstissa
Globaalisti alustatalous on murroksessa, ja maiden välinen kilpailu teknologia- ja digimarkkinoista kiristyy. Useat Euroopan maat valmistelevat parhaillaan omia tapojaan panna EU:n alustatyödirektiivi täytäntöön. Suomen onkin syytä edetä harkiten mutta ripeästi, jotta se säilyttää houkuttelevuutensa alustayrityksille ja digitaalisille innovaattoreille.
Suomen valinta ei ole pelkästään juridinen vaan myös talouspoliittinen. Jos sääntely on liian kankeaa tai tulkinnanvaraista, alustayritykset voivat siirtyä maihin, joissa toimintaympäristö on vakaampi ja ennakoitavampi. Tämän vuoksi selkeä ja kohtuullinen lainsäädäntö toimii sekä oikeusturvan että kansallisen kilpailukyvyn tukipilarina.
Samalla tulee muistaa, että alustatyö on vasta yksi esimerkki laajemmasta työn murroksesta. Teknologia, tekoäly ja digitalisaatio muuttavat jatkuvasti tapoja, joilla ihmiset työskentelevät ja yritykset toimivat. Alustatyölainsäädäntö voisi toimia pilottina uudenlaiselle, ketterämmälle tavalle säännellä muuttuvaa työelämää Suomessa.
Mitä on alustatyö?
Alustatyö on suhteellisen uusi mutta nopeasti yleistynyt työn muoto, jossa työn tekeminen tapahtuu digitaalisen alustan, kuten sovelluksen tai verkkopalvelun, kautta. Tällaisia alustoja voivat olla esimerkiksi Uber, Wolt, Fiverr tai Upwork – palveluita, jotka yhdistävät työn tarjoajat ja työn tekijät usein nopealla ja joustavalla tavalla.
Keskeistä alustatyössä on, että työntekijä ei ole perinteisessä työsuhteessa alustan ylläpitäjään, vaan toimii useimmiten itsenäisenä yrittäjänä tai kevytyrittäjänä. Tyypillisiä alustatyön muotoja ovat esimerkiksi ruokalähettien, taksikuskien, graafikoiden ja kääntäjien työt, joita tehdään keikkaluontoisesti ja usein usealle eri asiakkaalle tai toimeksiantajalle.
Alustatyön houkuttelevuus piilee sen joustavuudessa. Työntekijä voi itse päättää, milloin ja kuinka paljon tekee töitä. Monelle tämä vapaus on iso plussa – erityisesti opiskelijoille, freelancereille tai lisätuloa hakeville. Toisaalta alustatyöhön liittyy myös haasteita: työn epävarmuus, vaihteleva tulotaso ja sosiaaliturvan ulkopuolelle jääminen ovat asioita, jotka ovat herättäneet keskustelua sekä työntekijöiden että päättäjien keskuudessa.
Alustatyö herättääkin kysymyksiä siitä, miten työntekoa määritellään ja säädellään digiajan työmarkkinoilla. Miten taataan alustatyöntekijöille riittävä suoja ja oikeudet ilman, että hukataan työn joustavuuden etuja? Tähän etsitään parhaillaan vastauksia sekä Suomessa että kansainvälisesti, kun työelämän rakenteet muuttuvat teknologian kehittyessä. Alustatyö on tullut jäädäkseen – mutta sen pelisääntöjä ollaan vasta kirjoittamassa.
