Teknologiateollisuus odottaa kysynnän piristyvän

Petteri Rautaporras

Teknologiateollisuus, Suomen suurin vientiala, odottaa kysynnän piristyvän tämän vuoden loppupuolella. Uusien tilausten arvo ja tilauskannat ovat vahvistuneet hieman edelliseen vuosineljännekseen verrattuna, eikä kysyntä ole heikentynyt USA:n tulleista huolimatta. Lisäksi toimialan henkilöstömäärä on pysynyt vakaana alkuvuoden.

Teknologiateollisuus ry:n Talous ja kestävä kasvu -yksikön johtaja, pääekonomisti Petteri Rautaporras toteaa, että vielä ei kuitenkaan ole merkkejä selkeästä suhdannekäänteestä, mutta tilauskertymän pysyminen kohtuullisella tasolla toisella neljänneksellä on selvä torjuntavoitto.

Positiivinen merkki on, että keväällä vallinnut, valtava epävarmuus ei realisoitunut kysynnän hyytymisenä.

Uusien tilausten ja tilauskantojen tilanne on edelleen melko heikko, mutta hyvä asia on se, että kauppasodan uhka ei taittanut suhdannetta kohti heikompaa. Huhti-kesäkuussa uusien tilausten arvo oli 5 prosenttia suurempi kuin edellisellä neljänneksellä ja 15 prosenttia suurempi kuin viime vuonna vastaavalla ajanjaksolla. Kone- ja metalliteollisuudessa taas uusien tilausten arvo oli huhti-kesäkuussa prosentin suurempi kuin edellisellä neljänneksellä. Vuodentakaisesta tilausten arvo nousi 13 prosenttia.

Tarjouspyyntökyselyn saldoluku oli heinäkuussa +7. Luku on nyt sama kuin keväällä, jolloin saldoluku nousi positiiviseksi ensimmäisen kerran yli kahteen vuoteen. Positiivisesta luvusta voidaan päätellä, että markkina-aktiivisuus on pysynyt melko pirteänä epävarmuuksista huolimatta. Tilanne voi piristyä edelleen loppuvuotta kohti. Rautaportaan mukaan olosuhteet ovat nyt kohdallaan, joten suhdannekäänne voi tapahtua nopeastikin.

”Kun vielä rahoitusympäristö Euroopassa on nyt suotuisampi kuin pitkään aikaan, ovat edellytykset uusien investointien etenemiselle parantuneet ja yritysten odotetaan käynnistävän odotustilassa olleita hankkeita”, Rautaporras sanoo.

Talouspolitiikan oltava vakaata

Tullisopimuksen vaikutus on negatiivinen suomalaiselle teknologiateollisuudelle, mutta vaikutuksen arvioidaan olevan vielä melko maltillinen.

”Kaikesta epävarmuudesta huolimatta yritysten viesti on ollut koko ajan enemmän positiivinen kuin pessimistinen. Positiivinen yleiskuva perustuu siihen, että markkinoilla on tuntunut olevan koko ajan aktiivisuutta ja kiinnostusta. Vain päätökset puuttuvat”, Rautaporras kertoo.

Teknologiateollisuus ry:ssä kaivataankin päättäjiltä toimia, joilla Suomen houkuttelevuutta investointien kohteena lisätään. Teknologiateollisuuden toimitusjohtaja Minna Helle toteaa, että yritykset ovat kasvun kannalta avainasemassa, minkä vuoksi päättäjien pitää kehittää kannustimia innovaatioille ja kasvulle. Hänen mukaansa uudet verot ja sääntelyt heikentäisivät nyt kilpailukykyä.

EU-komissio kertoi kesällä uusista valtiontukipuitteista, jotka vakiinnuttavat jäsenvaltioiden välisen valtiontukikilpailun. Huipputason teknologiaa kehittävät suomalaiset yritykset joutuvat kilpailemaan markkinoista sellaisten yritysten kanssa, joita tuetaan vahvasti kansallisilla valtiontuilla Euroopassa sekä Kiinassa ja Yhdysvalloissa. Maailmanlaajuinen valtiontukikilpailu sekä tullipolitiikka tekevät kilpailuasetelmasta todella epäterveen suomalaisille yrityksille.

Suomalaista vientiteollisuutta kannustavat ja haastavat myös EU:n ilmastotavoite 2040, Kiinan nousu vihreän energian johtajaksi sekä globaali kamppailu raaka-aineista. Teknologiateollisuuden yritykset voivat tarjota ratkaisuja koko maailmaa koskeviin ilmasto- ja ympäristöhaasteisiin ja luoda niistä uusia liiketoimintamahdollisuuksia.

Kuvassa Teknologiateollisuus ry:n johtaja, pääekonomisti Petteri Rautaporras. Kuva: Liisa Takala Teknologiateollisuus ry