Johto omaksuu, kenttä epävarma
Suomen Yrittäjien tuore Työelämägallup osoittaa, että tekoälyn käyttö suomalaisessa työelämässä on edelleen hyvin hajanaista ja keskittyy lähinnä johtoportaan ja ylempien toimihenkilöiden käsiin. Kyselyyn vastanneista 26 prosenttia ei käytä tekoälyä lainkaan, ja vain 16 prosenttia käyttää sitä päivittäin. Vielä pienempi osa, yhdeksän prosenttia, hyödyntää tekoälyä useita kertoja päivässä.
Yhteensä 37 prosenttia ilmoittaa käyttävänsä tekoälyä vähintään kerran viikossa, mutta enemmistö ei ole vielä ottanut teknologiaa osaksi työarkea. Tämä heijastelee laajempaa trendiä: tekoälyn mahdollisuudet tunnetaan, mutta konkreettinen soveltaminen arjen työprosesseissa ontuu.
Tekoälyn tuottavuuspotentiaali jää käyttämättä
Gallupeissa usein korostetaan käyttömääriä, mutta tuloksista nousee esiin myös laadullinen kysymys: mitä tekoälyllä itse asiassa tehdään? Noin viidennes vastaajista arvioi, että tekoäly on tehostanut omaa työtä. Se on maltillinen, mutta ei merkityksetön osuus. Samalla se kertoo, että monessa työtehtävässä tekoälyn potentiaali jää toistaiseksi käyttämättä.
Yritysnäkökulmasta tämä on herättävä signaali. Tekoälyn käyttö ei ole vielä automaattisesti osa liiketoimintaprosesseja, vaan se nähdään usein yksittäisten henkilöiden kokeiluna tai vapaa-ajalla tehtävänä testaamisena. Mikäli yritykset haluavat saavuttaa teknologian lupaaman tuottavuusloikan, on tekoälyn käytön järjestelmälliselle integroinnille suuri tarve.
Yrittäjien pelot ja osaamishaasteet hidastavat kehitystä
Erityisen kriittinen havainto koskee yrittäjiä ja yksinyrittäjiä. Heistä moni kokee tekoälyn uhkana omalle työlleen. Kyselyssä noin kolmannes vastaajista arvioi, että tekoäly voi korvata osan nykyisistä työtehtävistä. Huoli näkyy etenkin 30–44-vuotiaiden ja johtoasemassa olevien keskuudessa, mikä viittaa siihen, että ymmärrys tekoälyn mahdollisuuksista lisää samalla tietoisuutta sen riskeistä.
Yrittäjille tekoälyn nopea kehitys voi tuntua erityisen kuormittavalta. Ilman organisaation tukea tai systemaattista koulutusta yksinyrittäjä joutuu itse vastaamaan siitä, että pysyy mukana teknologisessa murroksessa. Tällainen tilanne voi helposti johtaa jälkijunaan jäämiseen sekä kilpailukyvyn heikkenemiseen.
Koulutusvaje on merkittävä – erityisesti pk-sektorilla
Vain joka viides vastaaja ilmoittaa saaneensa koulutusta tekoälyn käyttöön omassa työssään. Tämä painottuu erityisesti suuriin organisaatioihin, kuten valtionhallintoon, kuntiin ja suuryrityksiin. Johtavassa asemassa olevat ja ylemmät toimihenkilöt ovat saaneet koulutusta selkeästi useammin kuin tavanomaiset työntekijät tai pienyrittäjät.
Tämä epätasapaino vahvistaa entisestään tilannetta, jossa teknologian hyödyt kasautuvat niille, joilla on eniten resursseja ja vähiten tukea tarvitsevia. Jos koulutus keskittyy suuriin yksiköihin, jäävät pk-yritykset ja itsenäiset toimijat kehityksen ulkopuolelle. Pitkällä aikavälillä tällainen kehitys voi johtaa kaksijakoiseen työmarkkinaan, jossa osa käyttää tehokkaita tekoälytyökaluja ja osa kamppailee perinteisin keinoin.
Suunnattu tuki ja oppimiskokonaisuudet tarpeen
Haasteisiin on alettu vastata: Suomen Yrittäjät ja Elisa ovat käynnistäneet Yrittäjät & Tekoäly -oppimiskokonaisuuden, jonka tavoitteena on tarjota yrittäjille konkreettista tukea ja työkaluja tekoälyn hyödyntämiseen. Tarjolla on muun muassa webinaareja, koulutuksia ja oppimissisältöjä, jotka auttavat konkretisoimaan, miten tekoäly voi palvella liiketoiminnan eri osa-alueita.
Tällaiset toimet ovat tärkeitä, mutta ne eivät yksin riitä. Jotta tekoäly saataisiin juurrutettua suomalaiseen työelämään laajasti ja tasa-arvoisesti, tarvitaan myös poliittista ohjausta, koulutuslaitosten panostuksia ja yritysten omaa strategista sitoutumista. Teknologia itsessään ei muuta työelämää, mutta ihmisten osaaminen ja halukkuus käyttää sitä voivat muuttaa.
Missä tekoäly menee B2B-sektorilla?
Gallupin tulokset herättävät myös kysymyksen B2B-yritysten asemasta. Onko suomalainen B2B-sektori vieläkään valmis ottamaan tekoälyn laaja-alaisesti käyttöön? Usein ajatellaan, että B2B on “vakaa” ja “perinteinen” sektori, mutta juuri tällaisessa toimintaympäristössä tehokkuus, skaalaedut ja automaatio voivat tuoda suurimman hyödyn.
Tekoäly voi B2B-kentällä nopeuttaa tarjousten laatimista, optimoida toimitusketjuja, analysoida asiakaskäyttäytymistä sekä automatisoida hallintoa ja asiakaspalvelua. Mutta jotta näihin hyötyihin päästään, tarvitaan investointeja paitsi teknologiaan, myös osaamiseen ja muutoksenhallintaan.
Tulevaisuus vaatii rohkeutta ja reiluutta
Työelämägallup piirtää selvän kuvan: tekoäly ei ole vielä kansallinen valttikortti, mutta sillä voisi olla edellytykset sellaiseksi. Tavoite ei voi olla pelkästään teknologian omaksuminen, vaan sen tasa-arvoinen ja oikeudenmukainen käyttöönotto, joka tukee kaikkia työntekijöitä asemasta riippumatta.
Nyt tarvitaan rohkeutta murtaa osaamiskuiluja ja rakenteellisia esteitä, sekä poliittista ja taloudellista tahtoa varmistaa, että tekoäly on työn mahdollistaja – ei sen uhka.
Tekoälyn käyttö vaatii paitsi teknisiä työkaluja, myös osaamista ja luottamusta teknologiaan. Monilla työntekijöillä ei ole vielä konkreettista näkemystä siitä, miten tekoälyä voisi hyödyntää omassa roolissaan. Lisäksi koulutusmahdollisuudet keskittyvät usein suuriin organisaatioihin.
Kyllä. Tekoäly voi esimerkiksi automatisoida asiakasviestintää, nopeuttaa raportointia ja tehostaa myyntiprosesseja. Kuitenkin ilman selkeitä koulutuspolkuja ja teknologista tukea monet pk-yritykset jäävät käytännön soveltamisessa suuryritysten jalkoihin.
Hyvä alku on osallistua maksuttomiin koulutuksiin ja webinaareihin, kuten Suomen Yrittäjien ja Elisan Yrittäjät & Tekoäly -kokonaisuuteen. Tekoälyn sovellukset voivat auttaa esimerkiksi sisällöntuotannossa, ajanhallinnassa tai asiakasvuorovaikutuksessa.
Kyllä, kun sitä käytetään oikein. Yrityksen kannattaa huomioida tietoturva ja olla syöttämättä luottamuksellisia tai henkilötietoja suoraan avoimeen malliin. Monilla palveluntarjoajilla on tarjolla yrityskäyttöön soveltuvia ratkaisuja, jotka täyttävät korkeat tietoturvavaatimukset.
Kielimalli ei korvaa asiantuntijoita, mutta se voi toimia tehokkaana työkaluna rutiinitehtävissä ja ideoiden tuottamisessa. Se tukee päätöksentekoa ja mahdollistaa henkilöstön keskittymisen vaativampiin ja arvoa tuottaviin tehtäviin.
