Tekoäly on tullut elämäämme rytinällä. Se kehittyy hurjaa vauhtia, ja sen vaikutukset ulottuvat yhä laajemmalle sekä töissä että vapaa-ajalla. Tekoälyteknologiat muokkaavat jo nyt toimintatapojamme, olipa kyseessä terveydenhuolto, liiketoiminta, koulutus tai viihde. Tulevaisuudessa tekoäly vaikuttaa todennäköisesti entistä enemmän jokaisella alalla.
Uuden teknologian kehitys herättää väistämättä kysymyksiä eettisyydestä ja vastuullisuudesta. Tekoälyn tarjoamat mahdollisuudet ovat huikeat, mutta sen mukana tulee väistämättä myös haasteita. Ne on kohdattava ja ratkaistava, jotta voimme yhdessä rakentaa tulevaisuuden, jossa teknologia palvelee kaikkia oikeudenmukaisesti. Tekoälyn hyödyntämisen etiikka on monitahoinen kysymys, joka vaatii laajaa keskustelua eri ihmisryhmien kesken.
Mitä tekoälyn etiikalla tarkoitetaan?
Tekoälyn kaikkiin osa-alueisiin liittyy eettisiä kysymyksiä aina järjestelmien kehityksestä loppukäyttäjän toimintaan asti. Tekoälyn etiikassa voidaan ajatella olevan esimerkiksi seuraavia periaatteita: vastuullisuus, läpinäkyvyys, oikeudenmukaisuus sekä yksityisyys ja muut ihmisoikeudet. Tekoälyn eettiset kysymykset ovat siis oikeastaan perinteisiä kysymyksiä oikeasta ja väärästä.
Teknologiaan on aina liittynyt eettisiä kysymyksiä, mutta tekoälyn kontekstissa ne saavat osittain uudenlaisia muotoja. Tekoälysovellukset ovat mukautuvia ja autonomisia, eli ne pystyvät toimimaan ilman ihmisen välitöntä kontrollia ja ne muokkaavat toimintaansa havaintojensa perusteella. Tämä nostaa esiin kysymyksiä esimerkiksi siitä, miten varmistetaan asianmukainen ihmisen valvonta ja kuinka hyvin sovelluksen toiminta on ennakoitavissa.
Tekoälyn sisäinen monimutkaisuus tuottaa myös omanlaisensa haasteet. On mahdollista, että tekoälysovellusten käyttämät algoritmit ovat niin monimutkaisia, että edes sovellusten kehittäjät itse eivät täysin ymmärrä, miksi algoritmi tuottaa tietynlaisia ennusteita. Miten tällaisen algoritmin laaja käyttö vaikuttaa yhteiskuntaan? Se on hyvä kysymys, johon kenelläkään ei liene vielä vastausta.
Tekoälyn keskeiset eettiset haasteet
Tekoälyn eettiset kysymykset eivät ole vain teoreettisia, vaan niillä on konkreettisia vaikutuksia ihmisiin ja yhteiskuntaan. Seuraavat osa-alueet ovat nousseet keskeisimmiksi haasteiksi, joita yritysten ja lainsäätäjien on pohdittava.
Tietosuoja ja yksityisyys
Tekoälyjärjestelmät keräävät ja analysoivat valtavia määriä henkilötietoja, mikä herättää kysymyksiä yksityisyydensuojasta. Eettinen käyttö edellyttää, että tietoja käsitellään vastuullisesti ja että käyttäjien yksityisyydensuoja turvataan. Tämä tarkoittaa sekä tietojen suojaamista että käyttäjien informoimista siitä, mihin heidän tietojaan käytetään. Hyvien käytäntöjen luominen ei ainoastaan paranna yksityisyyden suojaa, vaan myös lisää luottamusta tekoälyjärjestelmiin.
Nyt jo käyttäjien tietoja voidaan kerätä eri lähteistä, kuten verkkosivustoilta, sovelluksista ja sosiaalisen median alustoilta. Tietojen keräämisen taustalla on tarve kouluttaa algoritmeja, jotta ne voivat tarjota tarkkoja ennusteita tai henkilökohtaisia suosituksia. Käyttäjistä voidaan kerätä esimerkiksi sijaintitietoja, demografisia tietoja sekä tietoja verkkokäyttäytymisestä ja ostohistoriasta. On tärkeää, että käyttäjä tietää, millä perusteella näitä tietoja kerätään ja miten niitä käytetään. Esimerkiksi verkkokaupan suosittelualgoritmi voi kerätä tietoa ostohistoriastasi, selatuista tuotteista ja jopa siitä, kuinka kauan vietät aikaa tietyllä tuotesivulla. Nämä tiedot yhdistämällä se pyrkii ennustamaan, mistä voisit olla seuraavaksi kiinnostunut.
Käyttäjillä on oikeuksia omiin tietoihinsa liittyen. EU:n yleinen tietosuoja-asetus (GDPR) antaa käyttäjille oikeuden tietää esimerkiksi, mitä tietoja heistä on kerätty. Lisäksi se antaa oikeuden vaatia omien tietojen poistamista ja niiden oikaisua. Jotta käyttäjät voivat käyttää näitä oikeuksiaan tehokkaasti, järjestelmien kehittäjien on varmistettava, että tietosuojaa koskevat käytännöt ovat selkeitä ja helposti saatavilla.
Syrjimättömyys ja algoritmien vinoumat
Tekoälyn käyttö voi vahvistaa ja jopa luoda ennakkoluuloja, jos sen kouluttamisessa käytetään vinoutuneita tai epätasa-arvoisia tietoaineistoja. Siksi tekoälyn kehittäjien on aktiivisesti pyrittävä estämään algoritmien syrjivät vaikutukset. Se edellyttää aineistojen perusteellista arviointia ja jatkuvaa seurantaa. Kehittäjien tulisi siis analysoida tietoaineistojen taustat, varmistaa niiden monipuolisuus sekä tunnistaa mahdolliset vinoumat. Kuvitellaan tilanne, jossa tekoälyä käytetään työhakemusten esikarsintaan. Jos se on koulutettu vanhalla datalla, jossa johtotehtävissä on ollut pääasiassa miehiä, se saattaa oppia syrjimään päteviä naishakijoita, koska se pitää ”miehisyyttä” yhtenä onnistumisen merkkinä aiemman datan perusteella.
Työllisyys ja taloudelliset vaikutukset
Näyttää selvältä, että tekoäly muuttaa työmarkkinoita merkittävästi. Tekoälyn ja automaation yleistyminen voi johtaa monien perinteisten työtehtävien katoamiseen. Näin erityisesti alat, joissa rutiininomaiset tehtävät voidaan automatisoida, ovat ehkä vaarassa kadota tulevien vuosikymmenten aikana. Jos tilalle ei synny uudenlaisia töitä, tämä kehitys voi aiheuttaa laajamittaista työttömyyttä ja eriarvoisuutta työmarkkinoilla. Miten siis työntekijöiden siirtyminen uusiin tehtäviin voidaan varmistaa ja miten heitä voidaan tukea tässä muutoksessa? Tämä näkyy jo nyt esimerkiksi asiakaspalvelussa, jossa chatbotit hoitavat yhä suuremman osan rutiinikysymyksistä, jotka aiemmin työllistivät ihmisiä.
Työntekijöiden kouluttaminen on varmasti keskeisessä asemassa tässä siirtymässä uudenlaiseen aikaan. On tärkeää, että koulutus mukautuu nopeasti työmarkkinoiden muuttuviin tarpeisiin. Lisäksi eri toimijoiden välinen yhteistyö on elintärkeää, jotta voidaan luoda ohjelmia, jotka tukevat työntekijöiden siirtymistä uusiin rooleihin.
Autonomia ja päätöksentekovalta
Tekoälyn käyttö pistää miettimään, kuka todella hallitsee päätöksentekoa, jos teknologia on mukana prosessissa. Tähän asti päätöksenteko on ollut ihmisten vastuulla, mutta tekoälyn yleistyessä on vaarana, että päätöksentekovalta siirtyy yhä enemmän automaattisten järjestelmien käsiin. Tästä voi olla hyötyä monessa asiassa, mutta toisaalta se voi myös luoda tilanteen, jossa ihmiset menettävät vaikutusvaltansa ja kyvyn arvioida päätöksiä, joita tekoäly tekee heidän puolestaan. Tällöin voidaan kysyä, ketä teknologia palvelee ja minkälaista valtaa se edustaa. Pankki voi käyttää tekoälyä arvioimaan lainahakemuksia. Jos järjestelmä tekee kielteisen päätöksen monimutkaisen ja läpinäkymättömän algoritmin perusteella, onko hakijalla enää todellista mahdollisuutta ymmärtää päätöksen perusteita tai valittaa siitä?
On tärkeää, että tekoäly toimii ihmisten tukena eikä tee päätöksiä heidän puolestaan. Siksi kehittäjien on huolehdittava siitä, että tekoälyjärjestelmät ovat läpinäkyviä ja niiden toiminta on ymmärrettävää. Käyttäjien pitäisi olla tietoisia siitä, miten tekoäly tekee päätöksiä ja millaista tietoa se hyödyntää. Käyttäjien täytyy myös osata kyseenalaistaa tekoälyn tekemät päätökset.
Sääntely ja eettiset ohjeistukset
Tekoälyn nopean kehityksen myötä on syntynyt tarve luoda selkeitä sääntöjä ja ohjeita, jotka ohjaavat sen vastuullista käyttöä. Lainsäädäntö ja vapaaehtoiset standardit ovat keskeisiä työkaluja, joilla pyritään varmistamaan, että teknologia palvelee yhteistä hyvää.
EU:n tekoälysäädös ja lainsäädäntö
Tekoälyteknologian nopea kehitys tuo mukanaan tarpeen luoda selkeitä sääntöjä ja ohjeita, jotka suojaavat käyttäjiä ja estävät väärinkäytöksiä. Kansainväliset ja kansalliset standardit voivat tarjota suuntaviivoja, jotka varmistavat, että teknologian käyttö perustuu inhimillisiin arvoihin. Esimerkiksi Euroopan unionin yleinen tietosuoja-asetus (GDPR) on esimerkki lainsäädännöstä, joka asettaa tiukat vaatimukset henkilötietojen suojaamiselle ja käsittelylle.
EU pyrkii olemaan turvallisen tekoälyn edelläkävijä. Syksyllä 2024 tuli voimaan tekoälysäädös, joka tarkoitus on edistää tekoälyn vastuullista kehittämistä ja käyttöönottoa EU:ssa. Säädöksessä tekoälyn kehittäjille ja käyttöönottajille asetetaan velvoitteita, jotka liittyvät tekoälyn käyttötarkoituksiin. Sen tavoite on taata, että tekoäly on turvallista ja perusoikeuksien mukaista.
Myös monet muut toimijat ovat luoneet tai ovat parhaillaan luomassa tekoälyyn liittyvää lainsäädäntöä ja suosituksia. Suomessa esimerkiksi Opetus- ja kulttuuriministeriö ja Opetushallitus laativat tukimateriaalia eri koulutusasteille. Materiaalin tavoitteena on kasvattaa tekoälyyn liittyvää ymmärrystä sekä tukea tekoälyn vastuullista ja turvallista käyttöä opetuksessa ja oppimisessa.
Erilaisten ohjeistusten lisäksi lienee välttämätöntä laatia lakeja, joilla luodaan puitteita tekoälyn käytölle. Olisi hyvä, että lainsäädäntö olisi riittävän joustavaa, jotta se pystyy sopeutumaan nopeasti kehittyviin teknologioihin, mutta samalla sen on oltava riittävän tiukkaa estämään vahingolliset toimet. Sääntelyn avulla voidaan pyrkiä varmistamaan, että tekoälyn kehittäjät ja käyttäjät noudattavat eettisiä periaatteita.
Kohti eettistä tekoälyä – yhteistyön ja vastuullisuuden tärkeys
Tekoäly on voimakas työkalu, joka tuo mukanaan merkittäviä mahdollisuuksia, mutta sen kehittämiseen ja käyttöön liittyy myös monia eettisiä haasteita. Artikkelissa käsitellyt teemat, kuten syrjimättömyys, valta, tietosuoja-asiat sekä ohjeistukset ja sääntely, korostavat tarvetta vastuulliselle lähestymistavalle tekoälyn käytössä.
On selvää, että tulevaisuudessa tekoälyn vaikutukset laajenevat jokaiselle yhteiskunnan osa-alueelle. Sen vuoksi on tärkeää, että niin kehittäjät, päättäjät kuin käyttäjätkin työskentelevät yhdessä luodakseen turvallisen ja reilun teknologisen ympäristön. Eettisten periaatteiden integroiminen tekoälyn kehittämiseen suojaa yksilöiden oikeuksia ja edistää luottamusta teknologiaan. Yhteistyö eri ryhmien, asiantuntijoiden ja yhteisöjen kesken on avainasemassa, jotta tekoäly parantaa elämänlaatuamme ja myös kunnioittaa oikeuksiamme. Eettisesti kestävä tekoäly voi edistää hyvinvointia ja oikeudenmukaisuutta.
Usein kysyttyä tekoälyn etiikasta ja käytöstä
Artikkeleita tekoälystä:
Ei suoraan. Plagiointi on toisen ihmisen työn esittämistä omana. Tekoäly ei ole ihminen, ja se generoi uutta tekstiä olemassa olevien mallien pohjalta, eikä yleensä kopioi suoraan lähteitään. Eettinen ongelma syntyy, jos esität tekoälyn tuottaman tekstin täysin omana, alkuperäisenä työnäsi esimerkiksi akateemisessa tai ammatillisessa kontekstissa, jossa vaaditaan omaa ajattelua.
Tämä riippuu täysin käyttämäsi kuvageneraattorin käyttöehdoista. Monet palvelut, kuten Midjourney tai DALL-E, antavat maksaville asiakkaille laajat oikeudet käyttää luomiaan kuvia myös kaupallisesti. Ilmaisversioiden ehdot voivat olla tiukemmat. On kuitenkin tärkeää muistaa, että tekoälytaiteen tekijänoikeudellinen asema on vielä osittain vakiintumaton.
Ne perustuvat samoihin periaatteisiin, kuten oikeudenmukaisuuteen ja vastuullisuuteen. Tekoälyn etiikka keskittyy kuitenkin ongelmiin, jotka ovat teknologialle ominaisia.
Valtava mittakaava: Yksi syrjivä algoritmi voi vaikuttaa miljooniin ihmisiin hetkessä. Esimerkiksi jos tekoälyä käyttävä rekrytointijärjestelmä suosii tiettyä sukupuolta, se voi karsia tuhansia päteviä hakijoita automaattisesti.
Läpinäkymättömyys (ns. ”musta laatikko” -ongelma): Monimutkaiset tekoälymallit voivat tuottaa vastauksia tavoilla, joita edes niiden kehittäjät eivät täysin ymmärrä. Jos pankin tekoäly hylkää lainahakemuksen, mutta kukaan ei pysty selittämään tarkkaa syytä päätöksen takana, on mahdotonta arvioida, oliko päätös oikeudenmukainen.
EU:n tekoälysäädös on maailman ensimmäinen kattava laki tekoälystä. Sen tavoitteena on varmistaa, että tekoälyjärjestelmät ovat turvallisia, läpinäkyviä ja kunnioittavat perusoikeuksia.
Säädös luokittelee tekoälysovellukset niiden riskien perusteella. Esimerkiksi itsestään ajavat autot tai lääketieteelliset laitteet luokitellaan ”korkean riskin” järjestelmiksi, ja niille asetetaan huomattavasti tiukemmat vaatimukset kuin matalamman riskin sovelluksille, kuten roskapostisuodattimille.