Tekoälyn kehityksessä ollaan käännekohdassa. Seuraava iso loikkaus ei enää synny vain yleiskäyttöisten sovellusten, kuten ChatGPT:n, avulla – vaan toimialakohtaisista, tarkkaan räätälöidyistä ratkaisuista. Näin arvioi Sitran tuore selvitys, joka nostaa esiin tekoälyn mahdollisuudet uudistaa teollisuutta ja muita keskeisiä aloja Euroopassa.
Sitran tilaaman työpaperin on laatinut LUT-yliopiston teollisuusprofessori Mika Ruokonen. Hänen mukaansa erityisesti tekoälyagenttien ja toimialakohtaisten mallien avulla voidaan ratkaista monimutkaisia ongelmia, automatisoida prosesseja ja tehostaa liiketoimintaa tavalla, joka tuo selkeitä kilpailuetuja.
“Liiketoiminnan kilpailuetua ei saavuteta yleisluontoisilla työkaluilla, jotka ovat laajasti saatavilla. Tekoäly parantaa tuottavuutta eniten, kun dataa käytetään strategisesti ja sitä yhdistetään soveltaviin tekoälyratkaisuihin. Talouden ja teollisuuden uudistamisen potentiaali on tällöin merkittävä”, Ruokonen sanoo.
Sitran johtava asiantuntija Heikki Aura korostaa, että Euroopalla on käsissään vahva pohja erityisesti teknologisesti kehittyneiden teollisuudenalojen ansiosta. Niillä syntyy arvokasta dataa, jota voidaan hyödyntää tekoälymallien kouluttamiseen.
”On tärkeää, että esimerkiksi teolliset yritykset pääsevät käyttämään dataa, jota syntyy teollisissa laitteissa ja prosesseissa eri vaiheissa. Tällaista dataa voi olla esimerkiksi koneiden käyttö- ja vikahistoria, jota on tallennettu huoltoyhtiöiden ja laitevalmistajien järjestelmiin. Datan avulla voidaan kouluttaa erikoistuneita tekoälymalleja, joita yritys voi hyödyntää ennakoimaan huoltotarpeita”, Aura kertoo.
Tulevaisuudessa tekoälyagentti voi esimerkiksi havaita koneen huoltotarpeen ja tilata huollon automaattisesti – ehkäisten kalliita laiterikkoja. Yrityksessä voi toimia useita yhteistyötä tekeviä agentteja, jotka vastaavat eri tehtävistä.
Sitran mukaan Euroopassa on kuitenkin kiire. Yhdysvallat ja Kiina johtavat tekoälyinvestointien määrässä, ja Eurooppa on jäänyt jälkeen muun muassa hajanaisten markkinoiden ja teknologisen riippuvuuden vuoksi. Suomessa kehitys on kuitenkin kansainvälisesti vertaillen hyvässä vauhdissa: maa on viidenneksi suurin tekoälyinvestoija asukaslukuun suhteutettuna.
“Omavaraisuutta on vahvistettava etenkin kriittisissä tekoälyteknologioissa, kuten pilvi-infrastruktuurissa ja puolijohteissa. Esimerkiksi noin 80 prosenttia eurooppalaisesta datasta sijaitsee amerikkalaisissa pilvipalveluissa. Tämä on riski Euroopalle, mikäli datan hyödyntäminen, analyysi ja jatkojalostaminen vaikeutuisi”, Aura muistuttaa.
Sitran mukaan Euroopan tulee nyt satsata nopeisiin ja strategisiin tekoälyinvestointeihin. Tämä tarkoittaa niin riittävää laskentakapasiteettia kuin osaamista ja suuria kielimalleja kaikilla EU:n virallisilla kielillä.
Euroopan komission helmikuussa ilmoittama aloite 200 miljardin euron tekoälykehitysrahoituksesta antaa toivoa – ja Suomelle mahdollisuuden ottaa entistä isompi rooli.
”Suomen vahvuudet tekoälyosaamisessa tunnetaan. Voimme hyötyä EU:n investoinneista. Parhaimmillaan voimme synnyttää Suomeen merkittäviä uusia tekoäly-yrityksiä”, Ruokonen sanoo.
Euroopan tekoälykehitys numeroina
Poimintoja Sitran selvityksestä.
- Yli 90 prosenttia suurten kielimallien kehityksen rahoituksesta on tehty Euroopan ulkopuolella vuodesta 2022 lähtien.
- Eurooppalaiset yritykset ovat tuottaneet 25 tekoälymallia 101:stä merkittäväksi tunnustetusta tekoälymallista. Yhdysvaltalaiset yritykset ovat tuottaneet 61 mallia.
- Maailman johtavista tekoälytutkijoista 22 prosenttia on koulutettu Euroopassa. Vain 14 prosenttia jää töihin Eurooppaan.
- Yhdysvaltalaiset teknologiayritykset käyttävät tutkimus- ja kehitystoimintaan yli kaksi kertaa enemmän rahaa kuin eurooppalaiset. Yhdysvaltalaisyritysten tuottavuus on kasvanut 40 prosenttia vuodesta 2005, kun taas Euroopassa yritysten tuottavuus on pysähtynyt.
Tekoälyn räätälöinti eri toimialoille voi lisätä merkittävästi tuottavuutta
Tekoälykehityksen seuraava vaihe tuo uusia erikoistuneita sovelluksia teollisuuden ja eri toimialojen uudistumisen tueksi. Vaikutukset tuottavuuden parantamiseen voivat olla huomattavia. Euroopan on tehtävä kattavia tekoälyinvestointeja pärjätäkseen globaalissa kilvassa, ehdottaa Sitran uusi selvitys.
