AI Finlandin ja Business Finlandin yhteinen Tekoälyn tila Suomessa 2025 -julkaisu kertoo, miten tekoälyä hyödynnetään ja kehitetään Suomessa. Lisäksi se antaa kokonaiskuvan tekoälykentän toimijoista listaamalla tekoälypainotteisia startupeja, kertomalla yritysten tavoista hyödyntää tekoälyä liiketoiminnassaan ja kartoittamalla mielenkiintoisia tutkimuksen sovellutuskohteita.
Tekoäly kehittyy nyt vauhdilla. Business Finlandin Generatiivinen tekoäly -kampanjan johtajan Timo Sorsan mukaan kovasta vauhdista huolimatta kannattaa pysähtyä aika-ajoin tarkastelemaan, mitä ympärillä tapahtuu sekä pyrkiä tunnistamaan omia vahvuuksia ja vaikuttamisen mahdollisuuksia. Uusi Tekoälyn tila Suomessa -katsaus vastaa tähän tarpeeseen. Business Finland hyödyntää katsausta suomalaisen AI-ekosysteemin esittelyyn ulkomaisille toimijoille. Lisäksi sen avulla voidaan kasvattaa suomalaisten toimijoiden tietämystä ekosysteemin tapahtumista.
AI Finlandin operatiivisen johtajan Iida Lähdemäen mukaan raportista käy ilmi, että Suomi pärjää kohtuullisen hyvin kansainvälisissä tekoälyvertailuissa. Tästä kiitos kuuluu erityisesti hyvälle infrastruktuurille ja korkeatasoiselle tutkimukselle. Yrityskentän tilanne on kuitenkin epätasaisempi. Yritykset ovat alkaneet kokeilla tekoälyn hyödyntämistä, mutta ovat siinä vielä alkumatkalla. AI Finlandin johtaja Karoliina Partanen kannustaakin yrityksiä perehtymään tekoälyn tarjoamiin mahdollisuuksiin ja ajattelemaan tekoälyä kasvun tekijänä tehostajan sijaan.
Kymmeniä uusia tekoälystartupeja
Viime vuosina Suomeen on syntynyt lukuisia uusia tekoälystartupeja. Silti isoja rahoituskierroksia nähtiin vähän, ja pelkästään viime vuonna useampi suomalainen tekoäly-yhtiö myytiin. Esimerkiksi vuonna 2017 perustettu Silo AI myytiin yhdysvaltalaiselle siruja tuottavalle AMD:lle. Kauppahinta oli noin 615 miljoonaa euroa.
Lähdemäen mukaan yritysmyynnit osoittavat, että suomalainen tekoälyosaaminen kiinnostaa. Yritykset tarvitsevat kuitenkin nykyistä enemmän kasvurahoitusta. Sen avulla liiketoimintaa pystytään skaalaamaan ja voidaan synnyttää suomalaisia menestystarinoita. Alkuvaiheessa tekoäly-yrityksille on tarjolla julkista rahoitusta muun muassa Business Finlandin kautta, mutta Suomi jää jälkeen muista maista, kun tarkastellaan kykyä houkutella isompia kasvurahoituskierroksia.
Yritykset hyödyntävät tekoälyä tehostamiseen ja optimointiin
Katsaukseen haastatellut yritykset hyödyntävät tekoälyä liiketoiminnassaan etenkin tehostamiseen ja optimointiin. Sen suora vaikutus liikevaihtoon on monilla yrityksillä vielä pieni mutta kasvussa. Myös uusia tekoälypohjaisia liiketoimintamalleja on kehitetty. Vakiintuneet toimijat kehittävät usein itse omaan toimintaansa sopivat yksilölliset ratkaisut, valmisratkaisuja käytetään prosessien tehostamisessa.
Toimijat optimoivat tekoälyn avulla esimerkiksi energiankäyttöä, päästöjä, laitteiden elinkaarta, tuotantoprosesseja, logistiikkaa, huoltohenkilöstön resursseja sekä myyntiä ja hinnoittelua. Tehostamista tehdään esimerkiksi ohjelmistokehityksessä, asiakaspalvelussa sekä tiedon käsittelyssä. Tekoälyn rooli vaihteli yrityksen toimialasta ja strategiasta riippuen, mutta vaikutusten arvioitiin olevan kasvussa. Tekoälyn koettiin olevan tärkeä ajuri operatiivisen tehokkuuden, innovaatioiden sekä uusien liiketoimintamallien kehittämisessä.
Partanen toteaa, että suomalaisilta yrityksiltä löytyy tekoälytyökaluja ja osaamista toiminnan optimoinnin eri osa-alueilta. Tiedon jakaminen yritysten välillä auttaa pysymään mukana globaalissa kilpailussa. Sen lisäksi tarvitaan myös tuote-, palvelu- ja liiketoimintainnovaatioita.
Neljä tyypillistä tekoälyn käyttökohdetta
- Resurssien optimointi ja ennakoiva kunnossapito
- Prosessien ja tehokkuuden parantaminen
- Liiketoimintamahdollisuudet
- Työn tehostaminen ja mielekkyys
Suomen tekoälytutkimus voi toimia perustana merkittäville innovaatioille
Suomen tekoälytutkimus on kansainvälisestikin arvostettua. Partanen toivoo, että Suomen tekoälytutkimus toimisi vetovoimatekijänä ja pohjana uusille innovaatioille. Näin voisimme saada maahamme suuryritysten tutkimuskeskuksia ja kiinnostavia startupeja, joihin tekoälytutkijat voivat työllistyä. Vaikka tutkimus ei aina tähtää suoraan kaupallisiin sovelluksiin, sen vaikutukset näkyvät esimerkiksi teollisuudessa ja terveydenhuollossa.
Tällä hetkellä tärkeimmät teemat suomalaisessa tekoälytutkimuksessa liittyvät etiikkaan, teknologisiin edistysaskeliin ja tekoälyyn laajemmissa sovelluksissa. EU:n tekoälyasetus aiheuttaa keskustelua sääntelystä sekä tekoälyn riskeistä ja datan hallinnasta. Generatiivisen tekoälyn käyttö tarjoaa mahdollisuuksia monilla aloilla, mutta sen potentiaaliset riskit herättävät huolta. Tutkijat pohtivat myös esimerkiksi syväoppimisen ja luonnollisen kielen käsittelyn integroimista tekoälysovelluksiin.
Tutkijat kehittävät tekoälyratkaisuja monimutkaisiin järjestelmiin, kuten teollisiin prosesseihin. Tekoälyä voidaan käyttää myös materiaalien analysointiin. Terveydenhuollossa tekoälyä voidaan käyttää apuna lääketieteellisessä diagnostiikassa ja hoito-opastuksessa.
