Tilastokeskuksen uusimman työolotutkimuksen mukaan noin joka kymmenes työntekijä on tekemisissä tekoälyn kanssa. Vielä useampi, 28 %, palkansaajista käyttää työpaikallaan tekoälyyn perustuvaa teknologiaa, kuten puheentunnistusta, chatbotteja, konekääntämistä tai koneoppimiseen perustuvaa data-analyysia. Tilastokeskus toteutti tutkimuksen vuonna 2023 verkkokyselynä. Tulokset kuvaavat 18–67-vuotiaita palkansaajia.
Tekoälyn käyttö oli yleisempää ylempien toimihenkilöiden työpaikoilla verrattuna alempiin toimihenkilöihin tai työntekijöihin. Ylemmistä toimihenkilöistä 12 % koki tekoälyn hyödyntämisen olevan olennainen osa omaa työtä. Alemmilla toimihenkilöillä ja työntekijöillä sen sijaan vastaava luku oli vain pari prosenttia.
Eniten tekoälyä käytettiin yliopistoissa – siellä osuus oli jopa 70 %. Valtion työpaikoilla taas osuus oli 41 %, yksityisellä sektorilla 29 % ja hyvinvointialueilla ja kunnissa 21 %. Tekoälyyn pohjautuvaa teknologiaa käytettiin keskimääräistä yleisemmin informaation ja viestinnän toimialalla, ammatillisessa, tieteellisessä ja teknisessä toiminnassa sekä rahoitus- ja vakuutustoiminnassa.
Muutoksia on kuitenkin havaittu työpaikoilla ja niiden odotetaan jatkuvan. Joka kuudes (17 %) palkansaaja ilmoitti, että työpaikalla oli tapahtunut muutoksia viime vuosina tai niitä on luvassa lähiaikoina. Muutokset liittyivät esimerkiksi robotiikkaan tai tekoälyyn, jotka väistämättä muuttavat työnteon tapoja.
Työuupumusta ja stressiä kokevat eniten 25–34-vuotiaat
Vuoden 2023 työolotutkimuksen mukaan niska-hartiasäryt ja selkäkivut ovat yleistyneet nuoremmilla ikäluokilla. Vielä 90-luvulla kyseiset ongelmat olivat selvästi yleisempiä yli 45-vuotiailla. Nyt ikäryhmittäisiä eroja ei enää juuri ole, vaan toistuvia kipuja podetaan tasaisesti kaikissa ryhmissä. Sama ilmiö on havaittavissa univaikeuksissa.
25–34-vuotiaita palkansaajia koettelevat henkinen uupumus työssä, stressi ja keskittymisvaikeudet. Viikoittaiset muistihäiriöt sen sijaan olivat yleisimpiä 35–44-vuotiaiden ryhmässä. He myös kokivat saavansa liian vähän unta.
Yhä useampi tekee etätöitä
Etätyö on yleistynyt ja normalisoitunut paljon viime vuosina. Vuonna 2023 noin joka kuudes palkansaaja teki töitä pääasiassa kotoa käsin. Osuus on jopa nelinkertaistunut viidessä vuodessa. Lisäksi 19 %:lla niistä, jotka tekivät paljon asiakastyötä, ainakin puolet asiakastyöstä tapahtui virtuaalisessa ympäristössä esimerkiksi videoyhteyden tai chatin kautta. Nämä lienevät pitkälti koronapandemian vuoksi käyttöön otettuja käytäntöjä, jotka ovat jääneet elämään.
Tutkimuksista käy ilmi, että virtuaalinen asiakastyö on yleistynyt paljon viidessä vuodessa, vaikka Tilastokeskuksen työolotutkimukset vuosilta 2018 ja 2023 eivät ole täysin vertailukelpoisia keskenään tiedonkeruumenetelmän muutoksen vuoksi. Lähes kaikissa ammattiryhmissä virtuaaliset yhteydet ovat korvanneet ainakin osan lähikontakteista. Miehet tekevät asiakastyötä harvemmin kuin naispalkansaajat, mutta miehet tekevät asiakastyötä useammin virtuaalisena naisiin verrattuna. Tämä ero selittyy sillä, että naiset työskentelevät miehiä yleisemmin hoiva- ja opetusaloilla, joissa kasvokkaiset kohtaamiset ovat edelleen tärkeä osa työtä.
