Väylävirasto on selvittänyt liikenne- ja viestintäministeriön toimeksiannosta, miten eurooppalainen raideleveys voitaisiin ulottaa Ruotsista Pohjois-Suomeen. Eurooppalainen standardiraideleveys on 1 435 mm, mikä on 89 mm kapeampi kuin Suomen raideleveys (1 524 mm). Jos eurooppalainen raideleveys otettaisiin käyttöön Pohjois-Suomessa, ratkaisuna olisi todennäköisesti nykyisten raiteiden viereen rakennettava rinnakkaisraide.
Nykyistä kapeampi raideleveys mahdollistaisi paremmat yhteydet muualle Eurooppaan ja parantaisivat etenkin sotilaallisen liikkuvuuden mahdollisuuksia. Se vaikuttaisi positiivisesti myös saavutettavuuteen sekä liikennejärjestelmien turvallisuuteen. Eurooppalainen raideleveys helpottaisi todennäköisesti yritystenkin toimintaa, sillä rahdin ja matkustajien ei jatkossa tarvitsisi vaihtaa junaa Ruotsin rajalla.
Yhteinen raideleveys helpottaisi siviililiikennettä, mutta etenkin sotilaallinen liikkuvuus NATO-maiden välillä hyötyisi siitä. Huoltovarmuus paranisi, kun yhteydet länteen olisivat nykyistä toimivammat. Uusien ratojen rakentaminen on kuitenkin totta kai kallista, minkä lisäksi rakentamisen aikaiset päästöt olisivat huomattavat.
Suunnitteilla Kemiin asti ulottuva yhteys
Pohjolan Radan eli Rail Nordican suunnitteluhankkeessa pohditaan, miten raideyhteys eurooppalaisella raideleveydellä voitaisiin toteuttaa Haaparannasta Kemin satamaan ja Tornio–Röyttä-välille. Hankkeessa suunnitellaan myös Tornionjoen ratasiltaa ja uutta kuormauspaikkaa. Suunnitteluvaiheessa tehdään lähinnä yleistason suunnittelua ympäristövaikutusten arvioinnit huomioiden. Tornion alueella suunnittelu tehdään ratasuunnitelmatasoon asti. Suunnittelutyön arvellaan kestävän vuoteen 2029 asti.
Eurooppalaisia liikenneverkkoja koskevan TEN-T-asetuksen mukaan Suomessa on tarkasteltava eurooppalaista raideleveyttä myös laajemmin vuoteen 2027 mennessä. Tästä asiasta ei ole vielä käynnistetty selvitystä. Ratojen mahdollinen kehittäminen otetaan kuitenkin jo nyt huomioon eri yhteyksissä. Väylävirasto on selvittämässä esimerkiksi käyttömahdollisuuksia ratapölkyille, jotka toimivat sekä eurooppalaisella että suomalaisella raideleveydellä. Ratapölkkyjä vaihdetaan joka tapauksessa säännöllisesti peruskorjausten yhteydessä, joten uudenlaiset pölkyt mahdollistaisivat sen, että kiskot voitaisiin myöhemmin vaihtaa kapeammalle raideleveydelle.
Rinnakkaisraide on potentiaalisin vaihtoehto
Tällä hetkellä näyttää siltä, että nykyisen radan viereen rakennettava uusi kapeampi rata olisi paras tapa ottaa eurooppalainen raideleveys käyttöön Pohjois-Suomessa. Näin raideyhteydet muualle Suomeen säilyisivät ennallaan, mutta yhteydet Ruotsiin paranisivat. Selvityksissä on tarkasteltu yhteyksiä nykyisen rataverkon laajuudelta Oulun pohjoispuolella ja Oulusta Raaheen. Uutena yhteytenä on tarkasteltu rataa Kolarista Ruotsin Svappavaaraan.
Joissakin kohteissa nykyisen raiteen viereen ei välttämättä ole mahdollista rakentaa uusia raiteita. Tällöin ratkaisu voisivat olla limittäiset raiteet. Käytössä olisi neljä kiskoa, jotka olisivat limittäin. Tällainen järjestelmä on käytössä nyt esimerkiksi Haaparannan ja Tornion välisellä ratasillalla. Limittäisraiteiden rakentaminen on halvempaa kuin kokonaan uuden radan rakentaminen, mutta niiden tekniseen toteutettavuuteen liittyy epävarmuuksia varsinkin pitkillä rataosuuksilla.
Sitä vaihtoehtoa, että nykyiset raiteet kavennettaisiin eurooppalaiseen raideleveyteen Pohjois-Suomessa, ei ole tarkasteltu. Tämä vaikeuttaisi Suomen sisäistä raideliikennettä, jos Pohjois-Suomessa olisi eri raideleveys kuin muualla maassa.
Erilaisten raideleveyksien aiheuttamat ongelmat voitaisiin ratkaista myös junakalustoon tehtävillä muutoksilla tai uusilla innovaatioilla. Jo tällä hetkellä siirtokuormaus on mahdollista Suomen ja Ruotsin rajalla. Toinen vaihtoehto olisi nostaa juna ylös ja vaihtaa sen telit, jonka jälkeen se voisi siirtyä eri raideleveydelle. Nämä ratkaisut eivät kuitenkaan täysin korvaisi eurooppalaisen leveyden ratoja ja ne vaatisivat investointeja kalustoon. Myös kapeamman raideleveyden radat vaativat erityisvalmisteista kalustoa esimerkiksi Suomen ja Ruotsin sähköistysjärjestelmien eroavaisuuksien vuoksi.