Mehiläisen Työelämätutkimuksen mukaan jopa 67 % johtajista kokee, että asemansa vuoksi heiltä odotetaan enemmän kuin muilta, jopa mahdottomia. Johtajat kokevat työssään stressiä, turhautumista ja riittämättömyyden tunnetta. Samanaikaisesti tutkimus osoittaa myös, että lähes kaikki, 97 %, johtajista kokee pärjäävänsä työssä erittäin tai melko hyvin. Tutkimus toteutettiin touko-kesäkuussa 2025 ja siihen vastasi 102 johtajaa.
Tutkimuksessa nousi esiin vastakohtia johtajien jaksamisessa ja arjessa. Mehiläisen johtava työterveyspsykologi Suvi Suortamon mukaan ristiriidat johtajien arvioissa ovat yleisiä ja ymmärrettäviä. Väsymys näkyy myös johtajien piirissä.
”Johtamisen kuuluu olla vaativaa, mutta tulokset muistuttavat kuitenkin siitä, että johtajakaan ei ole loputtomiin jaksava kone. Työn kokeminen merkityksellisenä on parhaimpia suojaavia tekijöitä työn kuormittavilta piirteiltä”, Suortamo sanoo.
72 prosenttia johtajista kokee työssään positiivisia tunteita. Eniten positiivisia tunteita saivat aikaan merkityksellisyyden tunne (49 %), onnistumisen tunne (49 %) sekä yhteisöllisyyden (28 %) ja innostuksen tunteet (26 %).
Odotukset ja todellisuus eivät kohtaa
Johtajat kokevat pärjäävänsä hyvin työssään, mutta silti lähes kaksi kolmasosaa vastasi, että työ ei ole täysin vastannut odotuksia. 69 prosentin mielestä työ keskittyy liikaa yksityiskohtiin ja liian vähän isoihin linjoihin. Kolmasosa vastaajista on pettynyt oman esihenkilönsä toimintaan ja lähes saman verran (27 %) tiimiläistensä suorituksiin. 31 prosenttia vastasi, että työ vie liikaa aikaa muulta elämältä.
Mehiläisen vastaavan työterveyspsykologi Kimmo Haapasen mukaan johtajien jaksamishaasteet työelämässä ovat pitkälti samat kuin muillakin apua työterveyshuollosta hakevilla. Silti omasta väsymyksestä kertominen on monelle johtajalle vaikea paikka, jota häpeillään.
”Se koetaan heikkouden merkkinä ja omaa johtaja-asemaa uhkaavana tilanteena”, Haapanen kertoo.
Tuen puute on riski
Myös johtajat kaipaavat samoja asioita kuin alemmilla portailla olevat: tukea, arvostusta ja hyvää suhdetta esihenkilöön. Haapasen mukaan moni johtaja on vaativa itseään kohtaan. Oikein valjastettuna tämä luo menestystä organisaatiolle, mutta se voi myös näännyttää johtajan ja siten haitata koko organisaatiota.
”Johtajaa saattaa myös turhauttaa se, ettei hänen hyvinvoinnistaan olla samalla tavalla kiinnostuneita kuin yleisesti työntekijöiden”, Haapanen pohtii.
Johtajista lähes kolmasosa tuntee olevansa kuormittunut. Kuormittunut johtaja on riski koko liiketoiminnalle, sillä väsyneillä aivoilla tehdään huonoja päätöksiä. Työterveyspsykologi Suortamon mukaan on tärkeää, että johtajan rooli on selkeä, keskustelu on avointa ja palautuminen turvataan. Näin johtaja jaksaa paremmin, mikä hyödyttää koko organisaatiota.
”Hyvinvoiva johtaja luo ympärilleen hyvinvointia, ja juuri sitä suomalainen työelämä nyt tarvitsee”, Suortamo sanoo.