Epävarma maailmantilanne ei ole ajanut suomalaisyrityksiä säästämään henkilöstön hyvinvoinnista – päinvastoin. Ilmarisen tuoreen tutkimuksen mukaan lähes puolet yrityspäättäjistä kokee, että globaalin epävarmuuden lisääntyminen on korostanut työkykyjohtamisen merkitystä. Vain marginaalinen osa arvioi sen merkityksen vähentyneen.
Havainto on kiinnostava erityisesti nykyisessä taloustilanteessa, jossa yritykset joutuvat priorisoimaan resurssejaan tarkasti. Työkykyjohtaminen nähdään kuitenkin alueena, johon panostaminen tuo vakautta tilanteessa, jossa monet ulkoiset tekijät ovat yritysten kontrollin ulkopuolella. Samalla esihenkilöiden ja HR:n ajankäyttö työkykyasioihin on kasvanut, mikä kertoo käytännön tasolla tapahtuneesta muutoksesta.
Osaajapula ohjaa päätöksiä
Yritysten motiivit työkykyjohtamisen kehittämiseen kertovat laajemmasta muutoksesta ajattelutavassa. Vastuullisuus on tärkein ajuri, mutta aivan sen tuntumassa tulee tarve varmistaa osaavan työvoiman saatavuus. Tämä heijastaa työmarkkinoiden ristiriitaista tilannetta: samaan aikaan kun työttömyysluvut ovat korkeita, monilla aloilla kamppaillaan osaajapulan kanssa.
Työkyky ei näyttäydy enää pelkkänä henkilöstöhallinnon teemana, vaan keskeisenä kilpailutekijänä. Yritykset tunnistavat, että tuottavuuden kasvu ei synny ilman hyvinvoivaa ja työkykyistä henkilöstöä. Tässä mielessä työkykyjohtaminen kytkeytyy yhä tiiviimmin liiketoiminnan ytimeen, vaikka käytännön toteutus ei vielä kaikilta osin tue tätä tavoitetta.
Strateginen kuilu arjen tekemisessä
Vaikka työkykyjohtamisen merkitys tunnistetaan, sen toteutuksessa on selviä puutteita. Monessa yrityksessä toiminta ei ole suunnitelmallista eikä sidottu liiketoimintastrategiaan. Kolmannes yrityksistä toimii ilman selkeitä tavoitteita, ja vain noin puolet seuraa niiden toteutumista.
Tämä paljastaa tyypillisen kuilun: työkyky nähdään tärkeänä, mutta sen johtaminen ei ole vielä systemaattista. Ilman tavoitteita ja mittareita työkykyjohtaminen jää helposti yksittäisten toimenpiteiden tasolle, jolloin sen vaikutukset liiketoimintaan jäävät vajaiksi.
Henkilöstön osallistaminen tuo tuloksia
Yksi selkeä kehityssuunta on henkilöstön kasvava rooli työkykyjohtamisessa. Yhä useampi yritys ottaa työntekijät mukaan suunnitteluun ja kehittämiseen, ja tulokset viittaavat siihen, että tämä myös kannattaa. Yritykset, joissa henkilöstö osallistuu aktiivisesti, suoriutuvat muita paremmin lähes kaikilla työkykyjohtamisen osa-alueilla.
Tämä tukee laajempaa trendiä, jossa organisaatiot siirtyvät kohti osallistavampia johtamismalleja. Työkyky ei ole asia, jota voidaan johtaa pelkästään ylhäältä käsin, vaan se rakentuu arjen työn, johtamisen ja työyhteisön vuorovaikutuksessa.
Työkykyjohtamisesta uusi normaali?
Ilmarisen tutkimus osoittaa, että työkykyjohtaminen on vakiinnuttanut asemansa suomalaisyrityksissä, mutta sen kypsyystaso vaihtelee edelleen. Seuraava kehitysaskel näyttää olevan siirtyminen yksittäisistä toimenpiteistä kohti aidosti strategista työkykyjohtamista.
Nykyisessä epävarmassa toimintaympäristössä tämä voi muodostua ratkaisevaksi kilpailutekijäksi. Yritykset, jotka onnistuvat kytkemään työkyvyn tiiviisti liiketoimintatavoitteisiin ja mittaamaan sen vaikutuksia, ovat todennäköisesti vahvemmassa asemassa niin tuottavuuden, henkilöstön sitoutumisen kuin pitkän aikavälin kasvunkin näkökulmasta.
Kuva: Ilmarinen.