Motiva Oy on julkaissut uudet vastuullisuuskriteerit ohjelmistohankintoihin. Kriteerit ovat nyt saatavilla Kriteeripankki.fi-palvelussa, joka tarjoaa julkisten hankkijoiden käyttöön vastuullisuuskriteereitä erilaisiin hankintoihin. Nämä uudet ohjelmistohankintojen vastuullisuuskriteerit kehitettiin yhteistyössä laajan pohjoismaisen markkinavuoropuhelun pohjalta, jossa saadut palautteet huomioitiin kehitystyössä. Kriteerit on julkaistu myös englanniksi, mikä helpottaa niiden käyttöä kansainvälisessä kontekstissa.
Yhteistyöhankkeen tausta ja tavoitteet
Kriteerien kehitys on osa Mittarit vihreän digitalisaation julkisiin ICT-hankintoihin (MitViDi) -hanketta, jota koordinoi Turun yliopisto. Hankkeessa mukana olivat myös LUT-yliopisto, Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry (TIEKE), Turku Science Park ja Turun ammattikorkeakoulu. MitViDi-hankkeen tarkoituksena on ollut edistää vastuullisten ICT-hankintojen toteutumista ja tukea vihreän digitalisaation tavoitteita.
Turun yliopiston apulaisprofessori ja hankkeen koordinaattori Tuomas Mäkilä kuvailee kriteerien kehitystyön olevan tärkeä askel kohti kestävämpiä julkisia hankintoja. ”Oli hienoa, että Motivan kautta meille avautui mahdollisuus välittää tietoa Suomessa tehdystä kriteerikehityksestä hankintoja tekeville organisaatioille muissa Pohjoismaissa ja saada niistä palautetta yhteispohjoismaisen markkinavuoropuhelun avulla”, Mäkilä toteaa. Hän korostaa myös, että nyt kriteerit ovat laajasti saatavilla ja hyödyttävät ohjelmistojen hankkijoita sekä ICT-alan yrityksiä. Toki myös luonto kiittää.
Ohjelmistot ja ilmastonmuutos
Ohjelmistojen vaikutus ympäristöön on merkittävä. Digitaalisten ratkaisujen avulla voidaan vähentää energiankulutusta ja päästöjä eri järjestelmissä, mutta samalla ICT-ala tuottaa maailmanlaajuisesti jopa 4–10 % kaikista CO2-päästöistä. Päästöt syntyvät erityisesti laitteiden valmistuksen ja käytön yhteydessä, sekä verkkojen ja datakeskusten energiankulutuksen kautta. Ohjelmistojen suunnittelulla voidaan kuitenkin vaikuttaa merkittävästi näihin päästöihin.
Kasvavat ohjelmistojen tehovaatimukset lyhentävät laitteiden käyttöikää, mikä johtaa nopeutuneeseen laitekiertoon ja lisää valmistuksesta aiheutuvia päästöjä. Uusilla vastuullisuuskriteereillä pyritään erityisesti edistämään ohjelmistojen toimivuutta vanhemmilla laitteilla ja vähentämään ohjelmistojen tiedonsiirtotarpeita, mikä vähentää sekä verkkojen että datakeskusten energiankulutusta. Tämä puolestaan auttaa vähentämään ICT-alan kokonaispäästöjä.
LUT-yliopiston väitöstutkija Laura Partanen korostaa hyvän ohjelmistosuunnittelun tärkeyttä. ”Hyvä ohjelmisto on myös helppokäyttöinen ja säästää käyttäjän aikaa. Mitä pidemmän aikaa joudumme viettämään ohjelmiston parissa, sen enemmän energiaa kuluu”, hän sanoo ja peräänkuuluttaa suurempaa huomiota digitaaliseen kuluttamiseen osana kestävää kehitystä.
Kriteerit julkisissa hankinnoissa
Uudet kriteerit keskittyvät erityisesti ohjelmistojen energiankäytön minimointiin ja päästövähennysten saavuttamiseen. Ne ovat vapaaehtoisia, ja hankkijat voivat valita omiin painotuksiinsa parhaiten soveltuvat kriteerit Kriteeripankki.fi-palvelusta. Motivan kestävien julkisten hankintojen johtava asiantuntija Suvi Sippola muistuttaa, että koska kriteereistä on vielä vähän käyttökokemusta, niiden käyttökelpoisuus kannattaa varmistaa tietopyynnöillä tai markkinavuoropuhelun avulla. Näin varmistetaan, että vaatimukset ovat mielekkäitä kyseiseen hankintaan ja että tarjouksia saadaan riittävästi.
Pohjoismainen markkinavuoropuhelu paljasti, että vastaavaa kriteerikehitystä ei ole ollut käynnissä muissa Pohjoismaissa. Tämä vahvistaa Suomen asemaa vihreän koodauksen edelläkävijänä. TIEKEn projektipäällikkö ja kansallisen Green ICT -verkoston vetäjä Antti Sipilä toivoo, että julkaistut kriteerit toimivat herätteenä myös Suomen ulkopuolella ja luovat kysyntää suomalaiselle osaamiselle.
Kehitystyö jatkuu
Kriteerien julkaisu ei ole lopullinen päätepiste, vaan osa jatkuvaa kehitystyötä. Saadun palautteen perusteella kriteereitä tullaan kehittämään edelleen tulevissa hankkeissa. Tuomas Mäkilä mainitsee, että tällä hetkellä on työn alla tieteellinen julkaisu kriteerien rakentamisen toimintamallista sekä MitViDi-hankkeen jatkohanke. Jatkossa tavoitteena on kriteeristön täydentäminen ja tukea hankkijoille sen käyttöönotossa.
Julkaistujen kriteerien toivotaan edistävän ICT-alan vastuullisuutta ja tarjoavan konkreettisia keinoja ilmastopäästöjen vähentämiseen. ”Työ ei lopu tähän”, Mäkilä tiivistää ja korostaa kriteerien jatkokehityksen merkitystä osana vihreää siirtymää.
Ohjelmistohankintojen vastuullisuuskriteerien merkitys
Vastuullisuuskriteerien merkitys ohjelmistohankinnoissa on entistä tärkeämpää, sillä digitaaliset ratkaisut ovat keskeisessä asemassa niin yhteiskunnallisten palveluiden kuin yritystoiminnan ylläpitämisessä ja kehittämisessä. Kriteerit tarjoavat konkreettisia työkaluja ilmastovaikutusten ja muiden ympäristövaikutusten vähentämiseen, mikä on olennaista erityisesti nyt, kun ICT-ala tuottaa globaalisti merkittävän osan hiilidioksidipäästöistä. Ohjelmistot vaikuttavat suoraan laitteiden käyttöikään, energiankulutukseen ja tiedonsiirron tarpeeseen, ja hyvin suunnitellut, vastuulliset ohjelmistot voivat vähentää esimerkiksi datakeskusten ja verkkoyhteyksien energiantarvetta merkittävästi. Tämä on tärkeää, koska ICT-sektorin päästöt syntyvät pitkälti laitteiden valmistuksesta ja käytöstä, ja vanhojen laitteiden elinkaaren pidentäminen auttaa vähentämään valmistusvaiheeseen liittyviä ympäristövaikutuksia.
Vastuullisuuskriteerit toimivat ohjeistuksena ohjelmistojen hankkijoille ja kehittäjille, jolloin ne ohjaavat suunnittelemaan ja valitsemaan ratkaisuja, jotka kuluttavat mahdollisimman vähän energiaa ja tukevat kestävää kehitystä. Ne myös auttavat julkisia hankkijoita ja yrityksiä ottamaan huomioon ympäristövaikutukset kilpailutuksissa, mikä luo painetta ICT-yrityksille kehittää ympäristöystävällisempiä tuotteita ja palveluja. Vastuullisuuskriteerien avulla hankkijat voivat valita ohjelmistoja, jotka toimivat tehokkaasti myös vanhemmilla laitteilla ja vähentävät laitekierron nopeutta. Näin voidaan säästää luonnonvaroja ja vähentää jätteen määrää, sillä suuri osa laitteiden ympäristövaikutuksista liittyy valmistusvaiheeseen.
Ohjelmistohankintojen vastuullisuuskriteerit myös tukevat laajempaa siirtymää kohti vihreää digitalisaatiota. Kun vastuulliset hankintakriteerit otetaan osaksi julkisia kilpailutuksia, ne antavat merkittävän signaalin alan toimijoille siitä, että vastuullisuus ei ole enää valinnainen lisä, vaan olennaisesti osa tulevaisuuden liiketoimintaa. Tämä voi edistää uudenlaista innovointia ja kehitystä, kun yritykset pyrkivät vastaamaan kasvavaan kysyntään kestävämmistä ratkaisuista. Vastuullisuuskriteerit tarjoavat siis paitsi välineitä päästöjen vähentämiseen, myös mahdollisuuden edistää kestävää teknologista kehitystä, joka hyödyttää niin käyttäjiä, ympäristöä kuin liiketoimintaa. Kriteerien jatkuva kehittäminen ja päivittäminen varmistaa, että ne vastaavat alati muuttuvaan teknologia- ja ilmastokenttään.
Miten vastuullisuuskriteereitä sovelletaan käytännössä?
Vastuullisuuskriteereiden soveltaminen käytännössä alkaa hankintaprosessin alkuvaiheessa, jolloin hankkijat arvioivat organisaationsa tarpeet ja määrittelevät tavoitteet, jotka tukevat kestävän kehityksen periaatteita. Tämä tarkoittaa, että ohjelmistohankintaa suunniteltaessa vastuullisuuskriteerit integroidaan kilpailutusdokumentteihin ja tarjouspyyntöihin jo varhaisessa vaiheessa. Kriteereissä voidaan painottaa erityisesti ohjelmistojen energiatehokkuutta, toimivuutta vanhemmilla laitteilla sekä vähäistä tiedonsiirron tarvetta, jolloin ohjelmiston suunnittelu tukee sekä ympäristön että käyttäjien hyvinvointia. Vastuullisuuskriteerien soveltaminen vaatii myös organisaatioilta yhteistyötä ohjelmistotoimittajien kanssa, jotta voidaan varmistaa, että tarjotut ohjelmistot täyttävät asetetut vastuullisuuskriteerit.
Yksi keskeinen tapa soveltaa kriteereitä on niin sanotun markkinavuoropuhelun järjestäminen. Tämä on vaihe, jossa hankintayksiköt käyvät ennakoivaa keskustelua markkinoilla toimivien ohjelmistotoimittajien kanssa ennen varsinaisen tarjouskilpailun avaamista. Markkinavuoropuhelun tarkoituksena on varmistaa, että hankinnalle asetetut vastuullisuusvaatimukset ovat realistisia ja että ne vastaavat markkinoilla tarjottavia ratkaisuja. Tämä vaihe on erityisen tärkeä uusien kriteerien käyttöönotossa, koska kokemukset ja käytännön soveltaminen ovat vielä vähäisiä. Näin hankintayksiköt saavat arvokasta tietoa siitä, mitkä vastuullisuuskriteerit ovat sovellettavissa käytännön tasolla ja mitkä mahdollisesti vaativat lisäkehitystä tai täsmentämistä.
Kun vastuullisuuskriteerit on määritelty ja markkinavuoropuhelu on käyty, hankkijat voivat valita omiin tarpeisiinsa parhaiten sopivat kriteerit, jotka tuodaan osaksi tarjouspyyntöjä. Kriteereiden soveltaminen käytännössä voi vaihdella hankintojen koon ja luonteen mukaan: pienemmissä hankinnoissa voidaan painottaa esimerkiksi energiatehokkuutta, kun taas suuremmissa ja monimutkaisemmissa hankinnoissa voidaan ottaa huomioon useita vastuullisuuden osa-alueita, kuten ohjelmiston yhteensopivuus eri laitteiden kanssa ja sen datankäsittelyn optimoitu energiankulutus. Hankintapäätöstä tehdessä vastuullisuuskriteerit vaikuttavat siihen, millaisia tarjouksia organisaatiot saavat ja miten tarjousten vastuullisuus arvioidaan.
Käytännön soveltamisessa on myös tärkeää kerätä palautetta kriteereiden käytöstä sekä toimittajilta että hankkijoilta, jotta vastuullisuuskriteerit voidaan tulevaisuudessa tarkentaa ja kehittää edelleen. Tämä jatkuva vuorovaikutus ja palautejärjestelmä auttavat varmistamaan, että vastuullisuuskriteerit eivät jää teoreettisiksi ohjeiksi, vaan että niillä on todellista vaikutusta hankintojen ympäristöystävällisyyteen ja kestävyyteen. Kriteerien käytännön soveltaminen vaatii siten yhteistyötä, jatkuvaa kehitystä ja markkinoiden valmiuden huomioimista, mutta oikein toteutettuna ne tarjoavat tehokkaan työkalun kestävämpien ja vastuullisempien ohjelmistohankintojen saavuttamiseksi.
