Insinööriliitto ja Tekniikan akateemiset (TEK) ovat huolissaan uusista tutkimustuloksista, jotka koskevat kansainvälisten osaajien asemaa. Liittojen mielestä nyt pitäisi ryhtyä toimiin, joilla osaajat saataisiin työllistettyä nykyistä paremmin ja houkuteltua jäämään Suomeen.
Insinööriliiton ja TEKin toteuttamasta International Technology Experts 2025 – tutkimuksesta käy ilmi, että tekniikan alan kansainvälisten osaajien näkemykset Suomesta ovat kielteisiä. Ainoastaan alle puolet ulkomaalaistaustaisista asiantuntijoista suosittelisi Suomea asuinpaikkana ja yhä harvempi huippuosaaja aikoo jäädä pysyvästi maahan.
Viime vuonna Suomeen oli jäämässä 54 prosenttia vastaajista, mutta nyt niin suunnittelee tekevänsä enää 47 prosenttia. Syitä lähtöhaluihin ovat oma työttömyys, tiukentunut maahanmuuttolainsäädäntö sekä huonontunut yleinen taloustilanne. Suurimpina integroitumisen esteinä koetaan suomen kieli sekä työpaikkojen ja verkostojen puute. Puutteellinen kielitaito sai eniten mainintoja sopivan työn löytymistä haittaavana tekijänä. Kielitaito mainittiin useimmin myös Suomen vetovoimaa vähentäväksi tekijäksi. Omien verkostojen katsottiin edistävän työllistymistä parhaiten.
Ulkomaalaistaustaisten osaajien näkemykset omasta työtilanteestaan ovat heikentyneet entisestään vuoden takaisesta, jolloin ne olivat jo heikot. Vain kaksi kolmesta Euroopan ulkopuolelta tulleista asiantuntijoista on pysyvästi töissä. Alle kolmannes vastaajista on ollut työttömänä viimeisen kolmen vuoden aikana.
Liitot toivovat nopeita toimia
TEK ja Insinööriliitto toivovat, että Suomessa tehtäisiin nopeasti toimia, joilla tilannetta saataisiin parannettua ja niin sanottua aivovuotoa tukittua.
”Ulkomaalaisten osaajien merkitys Suomen tarinassa tulee tunnustaa. Työnhausta on tehtävä tasa-arvoisempaa. Integroitumista Suomeen pitää helpottaa. Työttömyydestä rankaisemisen sijaan on tarjottava tukea työllistymiseen. Kieli- ja kulttuurikoulutusta tulee merkittävästi lisätä”, TEKin yhteiskuntasuhdejohtaja Juhani Nokela sanoo.
Nokelan mukaan kaikki voivat tehdä jotakin aivovuodon pysäyttämiseksi. Niin hallituksella, kunnilla, työnantajilla kuin ammattijärjestöilläkin on mahdollisuus vaikuttaa asiaan. Nokelan mielestä hallituksen pitäisi luopua laista, joka pakottaa ulkomaalaisen työntekijän poistumaan Suomesta, kun työsuhde loppuu, eikä uutta työsopimusta ole solmittu lähikuukausien aikana. Lisäksi hän toivoo, että suomen kielen osaamisvaatimuksia helpotetaan.
Nokelan mukaan kunnat voisivat tarjota ulkomaalaisille osaajille erityispalveluita, sillä ulkomaalaiset hakijat eivät ole työnhaussa samalla viivalla kantasuomalaisten kanssa juuri verkostojen ja kielitaidon puutteen vuoksi.
Insinööriliiton edunvalvontajohtaja Petteri Oksa korostaa työnantajien vastuuta. Yritykset voivat halutessaan tehdä tehokkaita ja nopeita toimia, joilla helpotetaan ulkomaalaisten työntekijöiden elämää. Näitä toimia voivat olla esimerkiksi käännösteknologian tarjoaminen, suomen kielen opiskelu työaikana, byrokratiaviidakossa tukeminen, mentorijärjestelmät ja työpaikan sosiaalisten verkostojen vahvistaminen. Ammattiliitot taas voisivat hänen mukaansa opastaa osaajia suomalaiseen työelämään ja avata työelämän käytäntöjä ja sääntöjä.
”Yhdessä työnantajien kanssa ammattijärjestöt voisivat toteuttaa myös käytännön toimia kuten suomen kielen kursseja”, Oksa ehdottaa.