Tuore Yrittäjägallup kertoo, että Nato-jäsenyys lisää eniten pk-yritysten investointihaluja Suomeen. Nato-jäsenyyden nettovaikutus investointihalukkuuteen on 32 prosenttiyksikköä. Suomen Yrittäjien toimitusjohtajan Mikael Pentikäisen mukaan nämä tulokset kertovat, että Suomen jäsenyys Natossa on tärkeää yrityksille ja jäsenyyden koetaan lisäävän vakautta. Turvallisuuden ja ennakoitavuuden merkitys korostuu investointiharkinnassa.
Muita investointihalukkuutta lisääviä tekijöitä etenkin teollisuudessa ovat
– ennakoitava toimintaympäristö (nettovaikutus +30 prosenttiyksikköä)
– energian saatavuus (+19 prosenttiyksikköä)
– turvallisuus (+16 prosenttiyksikköä)
– infrastruktuuri (+12 prosenttiyksikköä).
Yrittäjägallup toteutettiin elokuussa ja siihen vastasi 1 112 mikro- ja pk-yritysten edustajaa. Vastaajista 45 prosenttia oli yksinyrittäjiä. Tulosten luottamusväli on 2,9 prosenttiyksikköä suuntaansa.
Energian saatavuus entistä tärkeämpää
Energian saatavuuden positiivinen vaikutus investointihalukkuuteen on kasvanut edellisestä mittauksesta, joka tehtiin huhtikuussa 2024. Kasvu oli 21 prosenttiyksikköä. Lisäksi infrastruktuurin myönteinen vaikutus on kasvanut merkittävästi.
Muita investointihalukkuuteen aiempaa positiivisemmin vaikuttavia asioita ovat esimerkiksi työvoiman laatu ja energian hinta. Näiden nettovaikutus on silti edelleen negatiivinen, mutta negatiivinen saldoluku on pienentynyt selvästi.
Suurimmat investointijarrut
Yrittäjägallupin mukaan isoimmat investointijarrut ovat
– ammattiyhdistysliikkeen toiminta (nettovaikutus –54 prosenttiyksikköä)
– kasvava julkinen velka (–50 prosenttiyksikköä)
– verotuksen taso (–49 prosenttiyksikköä)
– satamien työtaistelut ja talouden näkymät (–47 prosenttiyksikköä).
Ay-liikkeen negatiivinen vaikutus on vähentynyt keväästä, jolloin Suomessa oli laajoja poliittisia lakkoja. Silti ay-liikkeen toiminta on edelleen investointihalukkuutta vähentävä tekijä erityisesti yli kymmenen henkilöä työllistävissä yrityksissä (saldoluku –68 prosenttiyksikköä) sekä teollisuudessa (–79 prosenttiyksikköä). Mikael Pentikäinen toivoo, että tämä tulos herättäisi ay-johtajia pohtimaan toimintaansa, sillä juuri suomalainen työntekijä hyötyy kasvavista ja investoivista yrityksistä.
Lisäksi monet pk-yritykset kantavat huolta julkisesta taloudesta ja talousnäkymistä. Yrittäjät tukevatkin laajalti ponnisteluja, joilla julkista taloutta pyritään tervehdyttämään.