Yritysvastuuverkosto FIBSin tuoreesta Yritysvastuu 2025 -tutkimuksesta käy ilmi, että suomalaisyritysten ympäristötavoitteet ovat heikommalla tasolla kuin mitä kansainväliset sopimukset edellyttävät. Kuitenkin monimuotoisuus, yhdenvertaisuus ja osallisuus (DEI) ja ihmisoikeudet ovat entistä vahvemmin yritysten agendalla. Lisäksi kestävyys ohjaa selvästi yritysten strategiaa, investointeja ja innovointia.
Suomalaisyritysten ympäristötavoitteet eivät ole linjassa Pariisin ilmastosopimuksen ja Kunming-Montrealin biodiversiteettisopimuksen asettamien tavoitteiden kanssa. Vain 30 % keskisuurista ja suurista suomalaisista yrityksistä on asettanut luontotavoitteita toiminnalleen ja vain 14 % kertoo tähtäävänsä luontopositiivisuuteen tulevina vuosikymmeninä. Alle puolet on asettanut nettonollatavoitteen kasvihuonekaasupäästöilleen, ja joka neljännes kertoo saavuttavansa tavoitteen vuoteen 2035 mennessä.
Näistä luvuista huolimatta 64 % yrityksistä kokee kestävyystavoitteidensa olevan täysin tai melko riittävällä tasolla maailman tarvitsemaa kestävyysmuutosta ajatellen. Jopa 70 % yrityksistä uskoo liiketoimintansa takaavan nykyistä paremmat elämisen edellytykset tuleville sukupolville ja ekosysteemeille. Lähes 80 % vastaajista kertoo onnistuneensa vähentämään kokonaiskasvihuonekaasupäästöjään mittaustensa perusteella.
FIBSin toimitusjohtajan Kimmo Lipposen mukaan yritysten toimenpiteet luonto- ja ilmastohaasteiden torjumiseksi eivät ole riittäviä. Tekemisen tahti on liian hidas.
”Maailman yhteisesti sovittuihin ilmasto- ja luontopäämääriin pääseminen vaatii yrityksiltämme nykyistä nopeampia ja rohkeampia tekoja”, Lipponen sanoo.
Hän arvelee, että yksi syy yritysten hidasteluun on raha. Usein lyhyen tähtäimen taloudelliset intressit ajavat pidemmän aikavälin ympäristö- ja sosiaalisten tavoitteiden edelle.
”Kestävyysmurros edellyttääkin selkeitä kannustimia kestävälle liiketoiminnalle sekä taloudellisen kannattavuuden ja kestävyyskysymysten ratkaisemista samanaikaisesti”, Lipponen toteaa.
Yritykset sitoutuneita edistämään monimuotoisuutta, ihmisoikeustyöhön panostetaan
Erityisesti USA:ssa osa yrityksistä on kertonut vähentävänsä DEI-ohjelmiaan, eli ohjelmia, joiden tavoitteena on edistää osallistavia ja kaikkia kunnioittavia käytäntöjä työyhteisöissä. FIBSin tutkimuksen mukaan Suomessa yrityksillä on kuitenkin toisenlainen linja.
Lähes kaikki tutkimuksessa mukana olleet yritykset kertovat sitoutuneensa edistämään DEI-teemoja. Ylimmästä johdosta entistä useampi on julkisesti sitoutunut edistämään DEI:tä (nyt 77 %, vuonna 2023 66 %). Valtaosa sanoo tehneensä konkreettisia toimenpiteitä DEI:hin liittyen, mutta tavoitteita sille on asettanut vain joka toinen yritys.
Yhä useampi yritys huomioi myös ihmisoikeudet. 87 % yrityksistä on sitoutunut YK:n yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskeviin periaatteisiin. Suurimmassa osassa yrityksiä ylin johto on sitoutunut edistämään ihmisoikeuksia (nyt 75 %, vuonna 2023 64 %). Joka toinen yritys tekee riskianalyyseja ihmisoikeuksien osalta.
Kestävyys ohjaa strategiaa, investointeja ja innovointia
Yritysvastuututkimuksen mukaan yritykset ovat valmiita mukauttamaan tuote- ja palveluvalikoimaansa sekä liiketoimintamallejaan kestävän kehityksen vuoksi. Jopa 76 % yrityksistä kertoo tuottaneensa jo innovaatioita, joiden tarkoitus on ratkaista kestävän kehityksen haasteita. Lähes 90 % sanoo muokanneensa jo tuote- ja palveluvalikoimaansa. Yli puolet kertoo yrityksellä olevan kestävää kehitystä edistäviä palveluita ja tuotteita.
79 % yrityksistä on tehnyt investointeja, joissa kestävä kehitys on tärkein vaikuttaja, ja 40 % on jättänyt väliin investointeja, jotka eivät ole linjassa kestävän kehityksen kanssa. Kolme neljästä kertoo muuttaneensa liiketoimintamalliaan edes osittain kestävän kehityksen mukaiseksi, ja yli puolet sanoo, että koko liiketoimintastrategia on rakennettu tukemaan kestävän kehityksen tavoitteita.
Näin tutkimus tehtiin
FIBSin Yritysvastuu 2025 -tutkimuksessa oli mukana 183 suuren ja keskisuuren yrityksen toimitusjohtajaa tai muuta johtajaa. Tutkimukseen vastanneista yrityksistä 24 % on pörssiyrityksiä. Tutkimukseen vastattiin puhelinhaastattelun kautta tai sähköisellä lomakkeella. Tutkimuksen toteutti Innolink aikavälillä 7.11.2024–31.1.2025.
Yritysvastuu-tutkimuksessa kartoitettiin suomalaisten yritysten ympäristö-, DEI- ja ihmisoikeustyötä sekä sitä, miten vastuullisuutta käsitellään yritysten sisällä. Lisäksi tutkimuksessa tarkasteltiin sitä, tekevätkö yritykset poliittista vaikuttamistyötä ja onko yrityksissä riittävästi osaamista kasvavien kestävyyshaasteiden ratkaisemiseen.
FIBS (Finnish Business & Society) on yritysvastuuverkosto, jonka tarkoitus on auttaa yrityksiä kehittämään osaamistaan kestävän liiketoiminnan teemoissa. FIBS järjestää valmennuksia, webinaareja ja muita tilaisuuksia, joihin osallistuu vuosittain tuhansia asiantuntijoita ja vaikuttajia. Lisäksi FIBS tuottaa yritysvastuuseen liittyviä tutkimuksia.
FIBS on perustettu vuonna 2000 ja se on Pohjoismaiden suurin yritysvastuuverkosto ja yksi maailman suurimmista maakohtaisista verkostoista. Verkostossa on mukana jo lähes 500 organisaatiota, mukaan lukien suurin osa Suomen suurimmista yrityksistä.
