Suomalaisten keskisuurten yritysten työnantajat ovat yhä huolestuneempia työntekijöidensä some- ja digiriippuvuuksista, jotka voivat heikentää työkykyä ja lisätä työturvallisuusriskejä. LähiTapiolan tuoreiden riskikartoitusten mukaan erityisesti nuorten työntekijöiden kohdalla toiminnalliset riippuvuudet, kuten pakonomainen sosiaalisen median ja digipelien käyttö, ovat nousseet merkittäväksi huolenaiheeksi.
Aivojen ylikuormitus uhkaa työkykyä
LähiTapiolan henkilöriskienhallinnan johtava asiantuntija Essi Manner korostaa, että aivot tarvitsevat kuormituksen jälkeen lepoa, aivan kuten lihaksetkin. Lisääntynyt ruutuaika ja erityisesti sosiaalisen median nopeatempoiset sisällöt kuormittavat aivoja, mikä voi heikentää keskittymiskykyä, muistia, tunnesäätelyä ja oman toiminnan arviointia. Koronapandemian myötä vapaa-aika on yhä useammin kulunut ruudun äärellä, mikä on vähentänyt palauttavaa aikaa, kuten ulkoilua tai kasvokkaisia sosiaalisia kontakteja.
Tutkimukset osoittavat, että teknologian lisääntyvä käyttö on vähentänyt niin sanottuja ”huokoisia hetkiä” työpäivän aikana, jotka ovat tärkeitä ajattelulle ja palautumiselle. Aivojen palautuminen edellyttää ärsykkeiden vähentämistä ja keskittymistä yhteen asiaan kerrallaan. Riittävä ja laadukas uni on myös keskeinen tekijä työkyvyn ylläpitämisessä.
Toiminnalliset riippuvuudet työelämässä
Toiminnalliset riippuvuudet, kuten pakonomainen pelaaminen, internetin käyttö ja shoppailu, ovat yleistyneet koronapandemian jälkeen. Nämä riippuvuudet voivat aiheuttaa vieroitusoireita, kuten ahdistuneisuutta ja keskittymisvaikeuksia, jotka heijastuvat työssä suoriutumiseen. Lisäksi ne voivat johtaa laajempiin ongelmiin, kuten ihmissuhdevaikeuksiin, mielenterveysongelmiin ja taloudellisiin haasteisiin, jotka lisäävät kokonaiskuormitusta ja heikentävät työturvallisuutta.
Manner painottaa, että työnantajien on tärkeää tunnistaa toiminnalliset riippuvuudet aivosairauksina, jotka vaativat ennaltaehkäisyä ja tarvittaessa hoitoa. Esihenkilöiden rooli on keskeinen, sillä heidän on tunnistettava tilanteet, joissa työntekijän käyttäytyminen viittaa vakavampaan ja toistuvaan ongelmaan.
Esihenkilöiden rooli ja ennaltaehkäisy
Esihenkilöiden on tärkeää olla tietoisia työntekijöidensä hyvinvoinnista ja tunnistaa merkit, jotka viittaavat digiriippuvuuteen. Tällaisia merkkejä voivat olla esimerkiksi keskittymisvaikeudet, unihäiriöt, mielialan vaihtelut ja sosiaalisen eristäytymisen lisääntyminen. Avoin keskustelu, tuki ja tarvittaessa ohjaaminen ammattilaisen luo ovat keskeisiä keinoja ongelmien ennaltaehkäisyssä ja ratkaisemisessa.
Digiriippuvuus – uusi työelämän haaste
Digiriippuvuus on noussut merkittäväksi haasteeksi työelämässä, erityisesti keskisuurissa yrityksissä, joissa resurssit työntekijöiden hyvinvoinnin seurantaan voivat olla rajalliset. Teknologian integroiminen työprosesseihin on tuonut mukanaan tehokkuutta, mutta samalla se on lisännyt riskiä jatkuvaan kuormitukseen ja palautumisen puutteeseen.
Työnantajien onkin tärkeää kehittää strategioita, jotka tukevat työntekijöiden digitaalista hyvinvointia. Tämä voi sisältää esimerkiksi työaikojen joustavoittamista, palautumista tukevien taukojen lisäämistä ja koulutusta digihyvinvoinnin edistämiseksi. Lisäksi organisaatiokulttuurin on tuettava avointa keskustelua digiriippuvuuden vaikutuksista ja tarjottava tukea niille, jotka kokevat tarvitsevansa apua.
Kokonaisvaltainen lähestymistapa, joka yhdistää teknologian hyödyntämisen ja työntekijöiden hyvinvoinnin tukemisen, on avainasemassa digiriippuvuuden hallinnassa ja työkyvyn ylläpitämisessä.
